VIIKON VIERAS: Pohjanmaan Tuottavuusyhdistys toimii maakuntien alueella tuottavuuden edistämiseksi. Toiminnan tarkoituksena on edistää seudun kehittämistä lisäämällä tuottavuustietoutta.
– Marraskuun 2. päivänä vuonna 1947 perustetulla yhdistyksellä on pitkä historia. Toiminta alkoi Vaasassa alun perin Helsingin Työntutkijain Killan alaosastona nimellä Pohjanmaan kerho, kertoo yhdistyksen puheenjohtajana 11 vuotta toiminut Tarmo Kuula.
– Kiltatoiminta loppui vuonna 1967, jolloin kerho itsenäistyi ja otti käyttöön nimen Pohjanmaan Rationalisointiyhdistys. Noin kymmenen vuotta sitten muutimme nimeksi Pohjanmaan Tuottavuusyhdistyksen, joka kuvaa paremmin aikaansa.
Työn tutkimusta. Suomessa on toiminnassa vielä kuusi alan yhdistystä, joiden kattojärjestönä toimii Tuottavuusliitto.
Pohjanmaan alueen toiminnan alkuajoista tai perustajasta ei kellään liene tarkkaa käsitystä, vaikka vanhoja papereita löytyykin maakunta-arkistosta.
– Jäseniä meillä on nykyisin noin 70, jotka ovat teknisiä toimihenkilöitä. Vanhin jäsenistä on noin 90-vuotias. Yhdistyksen toimintaan pääsevät mukaan tuottavuushenkiset ihmiset, ja liittymishakemuksen voi täyttää nettisivuillamme.
Monilla vanhoilla jäsenillä on työntutkijakoulutus. Tuottavuuteen ja työn tutkimiseen liittyvät erilaiset ajan mittaamisen menetelmät.
– Ajankäyttötutkimusta on tehty muun muassa kappaleiden kokoonpanoissa. Taulukoiden avulla voidaan suoraan määrittää, miten paljon esimerkiksi käden tietty liike vie aikaa ja miten se vaikuttaa tuotannon läpimenoaikoihin, sanoo Kuula.
– Myös suunnittelulla on suuri vaikutus tuottavuuteen, joten yritysten tulisi satsata siihen enemmän.
– Moni suunnittelija ei ymmärrä, miten tuotteet lopulta kootaan ja miten paljon esimerkiksi yhden reiän tekeminen maksaa. Jos kappaletta ei voi ripustaa, sitä ei voi maalata hyvin.
Koulutusta tarpeeseen. Pohjanmaan Tuottavuusyhdistys haluaa edistää yhteiskunnan tuottavuustietoutta erilaisilla koulutus- ja tiedotustilaisuuksilla. Tuottavuus on käsite, jota moni ei nykyisin ymmärrä.
– Vaasassa ja lähialueiden yrityksissä on järjestetty kurssimuotoista koulutustoimintaa tuottavuuden eri osatekijöiden alueilla. Pidetyt kurssit ovat liittyneet muun muassa rationalisointiin, tuottavuuden kehittämiseen, laatuun ja eri palkkausmuotoihin, Kuula muistelee.
– Kursseja on järjestetty sekä jäsenistön että seudun ja yrittäjien tarpeisiin. Koulutustoimintaan on innostettu mukaan myös nuoria, aktiivisia jäseniä.
Pitkin vuotta järjestetään myös yritysvierailuja ja jäsenistön muita tapaamisia ja yhteiseloa, joissa voi niin ikään tutustua tuottavuus- ja kehittämistyöhön sekä sitä tukeviin henkilöihin.
– Tavallisesti järjestämme kaksi yritysvierailua vuodessa. Viime vuoden kevätretkellä pääsimme Kurikkaan Fortaco Groupille ja Linnavuoreen Agro Powerille. Ohjelman ohessa järjestettiin myös kylpyläkäynti ja tanssit.
Pitkä työura. Kuulalla on takanaan pitkä työura.
– Alun perin olen kotoisin Rovaniemeltä. Konealan opiskelut olen suorittanut Vaasassa tekulla, josta valmistuin vuonna 1984.
– Urallani olen toiminut esimerkiksi konepajainsinöörinä, käyttöinsinöörinä, tuotantopäällikkönä ja tuotannon kehitysinsinöörinä. Alkuaikoina työskentelin Kymi-Strömbergillä, joka valmisti lämmittimiä ja helloja, ja viimeisin työpaikkani on ollut Kemiran Vaasan-tehtaalla.
Vapaa-aikaa vietetään mökillä saaressa.
– Minulla on myös radioamatöörilupa. Kotona on radio pöydällä ja antenni katolla, ja hyvillä radiokeleillä voi keskustella muiden amatöörien kanssa ympäri maailmaa.
Raija Koivisto