Suomen Yrittäjien kyselytutkimusta paikallisen sopimisen työllisyysvaikutuksista ei voi verrata oikeaan tutkimukseen. Näin arvioi aihetta tutkinut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
– Edunvalvontajärjestön kyselyssä ei ole mitään tutkimusasetelmaa, joka mahdollistaisi muutosten vaikutusten analysoinnin, Kauhanen sanoo.
Työministeri Arto Satonen (kok.) perusteli ammattiliittojen torstaina järjestämän mielenosoituksen yhteydessä Helsingin Sanomille, että paikallisen sopimisen laajentamisella järjestäytymättömään kenttään on Suomen Yrittäjien kyselytutkimuksen mukaan vaikutuksia, vaikka ei ole olemassa tutkimuksia, jotka voisivat tämän kiistatta osoittaa.
Satosen mukaan ongelma ei liitykään siihen, ettei toimilla olisi vaikutuksia, vaan siihen, ettei valtiovarainministeriön virkamieskunta ole voinut laskentamalleillaan niitä laskea.
Etlan Kauhanen sanoo, että tutkimuksellinen lähestymistapa on hyvin erilainen. Taloustieteelliset tutkimukset eivät perustu kyselytutkimuksiin, vaan laajoihin tilastoaineistoihin. Suomen Yrittäjien kyselyssä asiaa on kysytty yrittäjiltä.
– Siinä on kysytty jäsenten mielipiteitä siitä, että jos paikallista sopimista lisättäisiin, lisäisikö se työllistämishaluja. Monet ovat vastanneet, että lisäisi. Se antaa viitteitä siitä, että tällä voi joku merkitys olla – mutta siitä ei voi päätellä, minkälainen merkitys käytännössä olisi, Kauhanen sanoo.
"Kyselyn näyttö on riittävä"
Satonen vastaa kritiikkiin sanomalla, ettei kukaan ole missään vaiheessa väittänytkään, että Suomen Yrittäjien kysely olisi taloustieteellinen tutkimus.
– Kyselytutkimus ei tarkoita, että meillä olisi taloustieteellistä näyttöä asiasta. Nämä ovat kaksi eri asiaa, Satonen sanoo STT:lle.
– Uskon silti kyselyn perusteella, että paikallisen sopimisen laajentamisella on positiivisia vaikutuksia. Mielestäni kyselyn näyttö on riittävä.
Myös kyselyn tilanneen Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen puolustaa kyselytutkimuksen ansioita. Hän myös korostaa, ettei kyseessä ole etujärjestön tekemä jäsenkysely.
– Tutkimusyhtiö on rakentanut toimeksiannostamme otoksen, joka kuvaa edustavasti pk-yrityskenttää, Pentikäinen kertoo STT:lle.
– On selvää, että se on kyselytutkimus, emmekä yritä mitään muuta väittääkään. Pidän kuitenkin todella tärkeänä tietää ja ymmärtää, mitä työpaikoista päättävät yrittäjät ja pk-yritysten edustajat näissä kyselytutkimuksissa vastaavat.
Kyselyn toteutti marraskuussa Suomen Yrittäjien toimeksiannosta tutkimusyhtiö Verian. Kyselyyn vastasi noin 1 300 suomalaisten pk-yritysten edustajaa, joista noin neljä viidesosaa oli Suomen Yrittäjien jäseniä.
Kyselyssä hieman alle 40 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heidän yrityksensä mahdollista työvoimapulaa voisi helpottaa lisäämällä paikallista sopimista. Tätä suositummiksi sääntelyyn liittyviksi keinoiksi nousivat ainoastaan henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen ja palkan sivukulujen alentaminen.
Kun vastaajilta kysyttiin, miten työvoimapulaa voisi helpottaa yrityksen omin keinoin, eikä siis sääntelymuutoksin, paikallisen sopimisen lisääminen nousi yleisimmäksi vastaukseksi. Osuus oli reilu neljännes.
– Tietenkään mitään numeraalisia arvioita paikallisen sopimisen laajentamisen vaikutuksista ei voi kyselyn perusteella esittää, Satonen toteaa.
– Silti tulokset tarkoittavat mielestäni sitä, että muutoksella tulee olemaan positiivisia työllisyysvaikutuksia.
Satonen myös huomauttaa, että työllisyyden lisääminen ei edes ole hallituksen kaavaileman muutoksen pääasiallinen tavoite.
Tärkein syy paikallisen sopimisen laajentamiselle on hänen mukaansa oikeudenmukaisuus. Järjestäytymättömät yritykset halutaan saada paikallisessa sopimisessa samalle viivalle järjestäytyneiden kanssa.
– Tällä hetkellä järjestäytymättömillä yrityksillä ei ole samoja paikallisen sopimisen oikeuksia kuin järjestäytyneillä yrityksillä. Tämä on se pääsyy, miksi uudistus tehdään.
Kokeilulla liikkeelle?
Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajan Niku Määttäsen mukaan sinänsä pitäisi olla ihan hyväksyttävää tehdä uudistuksia, jos hallitus arvioi että ne vievät oikeaan suuntaan, vaikka ei olisikaan vahvaa tutkimusnäyttöä niiden puolesta.
– Ja jos vahvaa tutkimusnäyttöä ei ole myöskään toiseen suuntaan, siis että ne olisivat jotenkin haitallisia. Ei nähdäkseni sellaistakaan ole.
Määttäsen mielestä voisikin ajatella, että paikallisen sopimisen laajentaminen kannattaisi yrittää tehdä ensin kokeiluna ja katsoa, onko sillä vaikutuksia.
– Se olisi ehkä askel vähän eteenpäin tässä keskustelussa.
Satonen sen sijaan ei pidä kokeilua järkevänä ajatuksena. Hän perustelee asiaa paitsi sillä, että uudistuksessa on kyse oikeudenmukaisuudesta, myös niin, että esitysluonnos on viittä vaille valmis.
Hallitus on laittanut uudistuksen kimppuun kolmikantaisen työryhmän, jonka on määrä saada työnsä valmiiksi lähiaikoina.
– Työryhmä on istunut kohta puoli vuotta, ja työ on aivan loppusuoralla. Lakiesityksen luonnos on lähtemässä ihan lähiaikoina lausuntokierrokselle, Satonen kertoo.
Tutkimusta ei ole
Etlan tutkimusjohtaja Kauhanen sanoo, että paikallisen sopimisen työllisyysvaikutuksista ei ole olemassa taloustieteellisiä tutkimuksia Suomessa eikä muualla Euroopassa.
– Paikallisen sopimisen vaikutuksia palkkoihin on tutkittu paljon enemmän. Luulen, että syy on ihan yksinkertaisesti se, mihin tilastoaineistot antavat mahdollisuuden. Sen takia tässä ollaan pimennossa. Se on hirvittävän hankala tutkimuskysymys.
Hän vertaa kysymystä esimerkiksi kysymykseen irtisanomissuojan heikentämisen työllisyysvaikutuksista, joista myös on paljon puhuttu sekä Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella että nyt.
– Siitä tiedetään aika hyvin, että sen nettotyöllisyysvaikutukset ovat hyvin lähellä nollaa. Irtisanomissuojan heikentäminen lisää sekä irtisanomisia että rekrytointeja, mutta se lisää niitä suurin piirtein yhtä paljon, jolloin nettovaikutus on aika lailla nolla.
Poliitikot tekemään työtään
Sinänsä hallituksen tavoite on Kauhasen mielestä selkeästi kirjattu hallitusohjelmaan.
– Uudistusten sisältö on mielestäni hyvin selkeä. Paikallisen sopimisen asiat pysyisivät tavallaan ihan samana kuin mitä työehtosopimuksissa on tällä hetkellä, mutta se laajentaisi niitä mahdollisuuksia järjestäytymättömissä yrityksissä ja yrityksissä, joissa ei ole luottamusmiestä.
Kauhanen sanoo, että poliitikot joutuvat nyt tekemään omaa työtään eli päätöksiä sillä informaatiolla, joka heillä on käytettävissä.
– Tämä on tosiaan kysymys, johon tutkimuksesta ei löydy selkeää vastausta tai tutkimusta ei ole siitä, mitä näistä muutoksista aiheutuvat työllisyysvaikutukset olisivat. Senpä takia niitä ei sieltä valtiovarainministeriön papereistakaan löydy.
Satosen mukaan paikallisen sopimisen laajentamista koskevassa lainvalmistelussa tullaan aikanaan tekemään omaa vaikutustenarviointia. Työryhmä tulee tiedottamaan asiasta tarkemmin, kun esitys lähtee lausuntokierrokselle, Satonen kertoo.