Työministeri Arto Satonen (kok.) ei lupaa vastaantuloa työntekijäjärjestöille. Näin ollen näyttää siltä, että torstaiksi ilmoitetut lakot toteutuvat. Satosen mukaan olisi erikoista demokratian kannalta, että yhden etujärjestön kanssa etsittäisiin kompromissia tai neuvoteltaisiin erikseen.
– Ryhdymmekö me sitten keskustelemaan vaikka MTK:n kanssa maatalouspolitiikasta tai Luontoliiton kanssa siitä, onko ympäristötavoitteet saavutettu?
Satonen kommentoi asiaa Politiikan toimittajien yhdistyksen järjestämässä debatissa, jossa olivat hänen lisäkseen mukana SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
Useat SAK:n jäsenliitot sekä toimihenkilöiden STTK:n Ammattiliitto Pro ja korkeakoulutettujen Akavan Insinööriliitto ovat uhanneet laajalla poliittisella lakolla torstaina, ellei hallitus avaa niille tietä aitoihin neuvotteluihin. Lakko pysäyttäisi käytännössä esimerkiksi Suomen junaliikenteen sekä metro- ja raitiovaunuliikenteen.
Eloranta vastasi Satoselle, että kyse ei ole yhden etujärjestön mielipiteestä.
– Koko ammattiyhdistysliike on kyllä hyvin yhtenäinen siinä analyysissään, että hallitusohjelma sisältää merkittäviä heikennyksiä työntekijöiden asemaan ja sosiaaliturvaan.
Elorannan mukaan torstain lakko vaikuttaa tällä hetkellä todennäköiseltä.
– Kyllähän se kohtalaisen todennäköiseltä näyttää, mutta vielähän on keskiviikko aikaa, hän sanoi.
Eloranta ei kommentoinut sitä, onko SAK:lla suunnitteilla alkuvuodelle yleislakon tyyppistä laajaa lakkoa.
– Niin kuin olen todennut, niin me varmaan valmistaudutaan erityyppisiin skenaarioihin ensi kevään ja ensi syksyn osalta ja siitäkin eteenpäin.
Akava kertoi maanantaina hallituksensa päättäneen vastatoimista, joihin järjestö on valmis tarvittaessa ryhtymään. Akava ei hyväksy sitä, että hallitus käyttää työllisyyden nostamista verukkeena yksipuolisille työlainsäädännön muutoksille.
Työrauhalainsäädännön perustuslaillisuus katsotaan
Työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt keskustelevat jälleen keskiviikkona uudesta työmarkkinamallista, eli siitä, määrittävätkö vientialat palkankorotusten yleisen linjan. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus veisi asian lakiin. Satonen arvioi, että tästä voi löytyä järjestöjen kesken neuvottelemalla parempi malli kuin hallitusohjelman kirjaus, joka ei hänen mielestään ole ideaali.
Hallitusohjelman kirjauksen mukaan laissa työriitojen sovittelusta säädettäisiin, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella.
– Nyt tavallaan meille tarjotaan mahdollisuutta neuvotella pienen pienestä siivusta tätä työmarkkinamallia, ja siinä mielessä me koemme sen kohtalaisen turhanakin, koska tämä muu lainsäädäntö saattaa vesittää sen, mitä siinä pöydässä mahdollisesti oltaisiin sopimassa, sanoi Eloranta debatissa.
SAK haluaa vaikuttaa esimerkiksi työttömyysturvaan ja työrauhalainsäädäntöön, joka toteutuessaan vaikeuttaisi lakkoilua.
– Tämä on ollut jo lausunnoilla, kommentoi Satonen työrauhalainsäädäntöä.
Satosen mukaan hallitus tulee kuitenkin katsomaan, että uusi työrauhalainsäädäntö täyttää kansainvälisten sopimusten kriteerit ja on perustuslain mukainen.
– Totta kai tämä kansainvälinen puoli ja perusoikeuspuoli tullaan katsomaan. Se tullaan katsomaan vielä siinä esityksessä, joka tullaan eduskunnalle antamaan.
Tulkintaetuoikeus epärealistinen Suomessa
Hallituksen on arvosteltu toteuttavan Ruotsin työmarkkinamallista rusinat pullasta työnantajille. Julkisuudessa on arvioitu, että tilanne voisi rauhoittua, jos työntekijätkin saisivat jotain hyvää. Ruotsissa on esimerkiksi niin sanottu tulkintaetuoikeus. Se tarkoittaa, että riitatilanteissa asia tulkitaan työntekijän edun mukaisesti, kunnes riita saadaan ratkaistua tuomioistuimessa.
Satonen sanoi näkevänsä tulkintaetuoikeuden niin isona muutoksena, että hän ei pidä sitä realistisena vaihtoehtona Suomessa. Samaa mieltä oli Yrittäjien Pentikäinen.
Sen sijaan henkilöstön edustusta yritysten hallinnoissa voisi molempien mielestä lisätä. Ruotsissa yli 25 henkilöä työllistävissä yrityksissä työntekijöillä on oikeus edustukseen yrityksen hallinnossa. Suomessa raja on nyt vähintään 150 työntekijää.
– Se 25 on kyllä varsin pieni, mutta varmaan siellä jotain lukuja on siitä väliltäkin. Jos tällaista halukkuutta kaksikantaisesta pöydästä ilmenee, niin sitä hallitus voi kuunnella, Satonen sanoi.
Pentikäisen mukaan yrittäjäjärjestöillä on myönteinen kanta siihen, että henkilöstöedustusta voisi yrityksessä lisätä.
Hänen mukaansa lakkoilu kuitenkin vähentää yritysten halua edistää sitä.
– Kukaan ei halua mitään militanttia liiton henkilöä yrityksen johtoryhmään istumaan, Pentikäinen sanoi.