Työministeri, kokoomuksen Matias Marttinen uskoo, että suomalaiset yritykset innostuvat hallituksen kaavailemasta nuorten työllistymissetelistä. Marttinen sanoo STT:lle uskovansa, että seteliin varattu 30 miljoonan euron määräraha käytetään kokonaan.
– Lähtökohtani on ollut valmistelussa se, että setelistä tehdään yrityksille niin helppokäyttöinen, että kynnys ottaa se käyttöön on mahdollisimman pieni, Marttinen kertoo.
Setelillä on tarkoitus tukea kriteerit täyttävien 18–29-vuotiaiden työllistymistä kattamalla osa heidän palkkakuluistaan puolen vuoden ajalta. Käytännössä palkasta maksetaan puolet mutta kuitenkin niin, että tuki on korkeintaan 1 500 euroa kuussa. Puolelta vuodelta tämä tekee yhteensä 9 000 euroa.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan tuen piiriin voidaan saada laskennallisesti 3 300–4 400 nuorta, eli 30 miljoonan euron potti riittäisi tällaisen joukon työllistämiseen.
– Uskon, että tämä määräraha tulee käytetyksi ja tällä on vaikutuksia nuorten työllistämisessä, Marttinen sanoo.
Työllisyysalueet määrittävät kriteerit yrityksille
Työllistymissetelin on määrä tulla käyttöön ensi vuoden alussa. Yritykset voivat hakea työllistymisseteliä tukemaan rekrytointejaan kuntien ja kaupunkien muodostamilta työllisyysalueilta.
Marttisen mukaan ideana on antaa setelien myöntäjille pitkälti vapaat kädet määritellä kriteerit sille, minkälaiset yritykset voivat seteliä hakea. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi setelin rajaamista alueellisesti vain tiettyihin toimialoihin.
– Kunnat ja kaupungit tietävät parhaiten paikallisen ja alueellisen tilanteen siitä, missä seteleillä saadaan parasta vaikuttavuutta eli työllistettyä parhaiten nuoria, Marttinen sanoo.
Seteli on tarkoitus toteuttaa valtioneuvoston asetuksella. Asetusta on valmisteltu TEM:ssä, ja työ on Marttisen mukaan teknisiä viilauksia vaille valmis.
Siinä missä kaupungit ja kunnat saavat päättää, mitkä yritykset ovat oikeutettuja tukeen, on ministeriössä määritelty se, minkälaisia nuoria setelillä voi työllistää.
Edellytyksenä on, että setelillä työllistettävä 18–29-vuotias nuori on ollut työttömänä vähintään puoli vuotta. Poikkeuksena ovat ne nuoret, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Heillä edellytyksenä on vähintään kolmen kuukauden työttömyys.
Tukiaikaa pidempi vaikutus?
Marttinen sanoo, että nuorten osaamisen kehittäminen on keskeinen ajatus työllistymissetelin taustalla. Tätä kautta setelillä on hänen mukaansa puolen vuoden tukiaikaa pidempiä vaikutuksia työllistymiseen.
– Tavoitteena on, että kuuden kuukauden tukijakson jälkeen nuoren osaaminen ja ammattitaito on noussut jo niin paljon, että työnantaja voi palkata hänet ilman tukea töihin, Marttinen selittää.
Hän lisää pitävänsä tärkeänä, että seteliin voisi liittyä myös oppisopimuskoulutusta niillä nuorilla, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
– Sen myötä nuori saisi opiskeltua itselleen tutkinnon, joka suojaa hyvin myös jatkossa työttömyydeltä. Nuorten työllisyydessä on huima ero sen perusteella, onko heillä peruskoulun jälkeistä koulutusta vai ei, Marttinen toteaa.
Nuorten työllistymisseteli oli yksi Petteri Orpon (kok.) hallituksen syksyn budjettiriihessä tekemistä päätöksistä työllisyyden parantamiseksi.
