Palkansaajien keskusjärjestöistä ei tule varauksetonta tukea Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan esitykselle, jonka mukaan työmarkkinasopimuksesta pitäisi tehdä koko vaalikauden mittainen.
Palola esitti joulukuussa STTK:n verkkosivuilla, että työmarkkinajärjestöjen pitäisi tehdä aina vuoteen 2019 jatkuva työmarkkinasopimus.
Lännen Media kysyi palkansaajien keskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan hallituksien jäseniltä ja keskeisten ammattiliittojen hallituksien jäseniltä, pitäisikö työmarkkinajärjestöjen sopia Palolan esityksen mukainen, koko vaalikauden kattava sopimus.
Kysymykseen vastasi 203 ay-vaikuttajaa, joista reilu kolmannes, 37 prosenttia, kannattaa Palolan esitystä.
Luonnollisesti STTK:n vastaajat suhtautuivat myönteisimmin Palolan avaukseen. 63 prosenttia STTK:laisista vastaajista näytti vihreää esitykselle.
– Nollapalkankorotuksilla vuoden 2019 loppuun saakka palkkakilpailukykymme paranisi arviolta esimerkiksi Saksaan [verrattuna] yli 8 prosenttia. Väliaikaisia kevennyksiä palkkakustannuksiin tai väliaikaisia ostovoiman tukia voidaan rahoittaa lähes nollakorkoisilla valtion lainoilla. Vaihtoehtoja epäoikeudenmukaisille pakkolaeille on, kirjoittaa toimihenkilöliitto Erton puheenjohtaja Juri Aaltonen.
– Esitys toisi yhteiskunnallista vakautta pidemmälle ajanjaksolle. Esitys on kokeilemisen arvoinen, arvioi Julkis- ja Yksityisalojen Toimihenkilöliitto Jytyn liittohallituksen 1. varapuheenjohtaja Tuija Halme.
Akavalaisista vastaajista 42 prosenttia ei osannut sanoa, pitäisikö työmarkkinasopimuksesta tehdä vaalikauden mittainen. 34 prosenttia kannatti ja 25 prosenttia vastusti STTK-pomon ideaa.
– Ehdottomasti kannatettava esitys. Pitkäjänteinen, ennustettavissa oleva työvoimakulukehitys auttaisi julkisen talouden tasapainottamisessa, investointien vauhtiin saamisessa ja yritysten kilpailukyvyn kohentamisessa. Pitkä sopimus turvaisi myös palkansaajien ansiokehityksen ennustettavuuden sekä loisi uskoa Suomeen ja suomalaisten päättäjien vastuullisuuteen, arvioi Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää.
– Työmarkkinasopimukset tulevat olemaan hyvin maltillisia joka tapauksessa. Siten on aika sama tehdäänkö yksi vai kaksi vaalikauden aikana, mutta helpottaisi jossain määrin, jos niitä olisi nyt vain yksi. Mutta se yksin ei Suomelle riitä, toinen Akavan vastaaja kommentoi.
SAK:laiset suhtautuivat ehdotukseen selvästi kielteisimmin. Peräti 59 prosenttia vastanneista antoi tyrmäyksen Palolan esitykselle, joka neljäs ei osannut sanoa ja 16 prosenttia suhtautui myönteisesti.
– Minä olen täysin kyllästynyt maan hallituksen ja työnantajien häikäilemättömyyteen. Palkansaajat tekivät erittäin työnantajaystävällisen tarjouksen, johon työnantaja ei tarttunut, ja maan hallituksen tavoite on tuhota palkansaajien turva, ammattiyhdistysliike, esimerkiksi esittämällä pakkolakeja. Suomen kilpailukyvyn parantamisen kanssa näillä ei ole mitään tekemistä. Ihan turha kipittää enää neuvottelusta toiseen, se juna meni jo, tykittää Helsingin maalarien puheenjohtaja Johanna Elonen.
– Työmarkkinaratkaisua ei mielestäni voi sitoa hallituskausiin. Sipilän hoiperteleva hallituskin voi kaatua ennen vuotta 2019, kirjoittaa puolestaan JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen.
Lue kaikki vastaajien vapaat kommentit:
Näin kysely tehtiin:
Lännen Media lähetti kyselyn palkansaajien keskusjärjestöjen (SAK, STTK ja Akava) hallituksien jäsenille ja keskusjärjestöjen keskeisten ammattiliittojen hallituksien jäsenille.
Henkilökohtainen vastauslomake lähetettiin 354 henkilölle. Kyselyn avasi 303 (85,6 %) ay-vaikuttajaa, joista 207 (68,3 %) vastasi kyselyyn. Vastausaika oli 22.12.-6.1.
Ammattiliitot valittiin sen perusteella, että niillä on edustus keskusjärjestön hallituksen työvaliokunnassa. SAK:sta valittiin mukaan lisäksi avainalojen ammattiliittoja.
JUHA VAINIO
HELSINKI