Vientivetoista työmarkkinamallia koskevan lain valmistelu alkaa, mutta työministeri Arto Satonen (kok.) jätti järjestöille vielä oven raolleen ratkaista malli kahdenkeskisesti. Työmarkkinajärjestöjen kahdenväliset neuvottelut katkesivat ennen joulua ennen kuin olivat kunnolla alkaneetkaan.
Satonen on aiemminkin todennut, ettei hallitusohjelman kirjaus ole hänestä ihanteellinen ja järjestöjen kesken neuvottelemalla voisi löytyä sitä parempi malli.
– Paras tie olisi löytää tämä ratkaisu kaksikantaisesti neuvottelemalla. Juuri tällä hetkellä sille ei ole olemassa edellytyksiä, mutta tälle neuvottelutielle annetaan mahdollisuus myös jatkossa, Satonen sanoi tiedotustilaisuudessa järjestöjen edustajia tavattuaan.
Lain valmistelu alkaa jo lähiaikoina normaalisti kolmekantaisessa työryhmässä, jossa ovat mukana hallituksen edustajien lisäksi työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöt. Satonen antaa työryhmälle köyttä aloittaa sen sisällä uudelleen kaksikantaiset neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kesken vaihtoehtoisesta ratkaisusta, jos sille löytyy edellytyksiä.
– Jos kaksikantaisesti asioita voidaan viedä eteenpäin ja sieltä tulee esitys, niin sitä sitten erikseen harkitaan. Jos se täyttää hallitusohjelman kirjauksen hengen, niin hallituksella on mahdollisuus omasta hallitusohjelman kirjauksestaan luopua, Satonen sanoi.
Esitys eduskunnalle syyskuussa
Kolmekantaista työryhmää johtaa Satosen valtiosihteeri Mika Nykänen, ja sille on annettu aikaa toukokuun loppuun.
Satosen mukaan tavoitteena on, että hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle ensi syyskuussa. Näin ollen lakimuutokset voisivat tulla voimaan eduskuntakäsittelyn jälkeen joulukuun alussa, jos järjestöt eivät löydä muuta ratkaisua.
Työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa kolmikantaisessa työryhmässä ovat mukana Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Valtion työmarkkinalaitos, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Kirkon työmarkkinalaitos, SAK, STTK, Akava ja palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen edustaja.
Satonen keskusteli tiistaina uuden työmarkkinamallin valmistelusta työmarkkinajärjestöjen edustajien ja valtakunnansovittelijan kanssa.
Vientialat määräisivät katon
Työmarkkinamallin uudistaminen on merkityksellinen muun muassa suomalaisten tulevan palkanmuodostuksen kannalta. Vientivetoinen malli tarkoittaa, että vientialojen palkankorotusten prosentuaalinen taso asettaa katon muiden alojen palkankorotuksille. Tämä on ollut Suomessa yleinen tapa tähänkin asti, mutta hallitusohjelman mukaan lakiin kirjattaisiin, että valtakunnansovittelija ei voisi sovintoehdotuksissaan ylittää palkankorotusten yleistä linjaa.
Taustalla ovat vuonna 2022 kunta-alalle poikkeuksellisesti sovitut yleistä linjaa suuremmat palkankorotukset valtakunnansovittelijan tekemän sovintoesityksen mukaisesti.
Lausuntokierros työmarkkinamallia ja sovittelujärjestelmän uusimista koskevista hallitusohjelmakirjauksista päättyi viime viikolla. Lausunnoissa työntekijäjärjestöt odotetusti pitkälti tyrmäsivät mallin, mutta muun muassa valtakunnansovittelijan ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien lausunnot olivat kriittisiä.
Ei laajempia neuvotteluja
Satosen mukaan hallitus ei ole avaamassa laajempia neuvotteluja, joissa työmarkkinamalli kytkettäisiin yhteen esimerkiksi paikallisen sopimisen ja työntekijöiden oikeuksien kanssa. SAK katkaisi työnantaja- ja työntekijäliittojen keskustelut vientivetoisesta palkkamallista, koska hallitus ei ole suostunut laajentamaan neuvotteluita muihin työelämäuudistuksiin. SAK:n jäsenjärjestöt ja jotkut STTK:laiset ja akavalaiset liitot ovat protestoineet hallitusta vastaan laajasti lakoilla.
– Näitä valmistellaan ihan omissa kolmikantatyöryhmissään. Siellä tietenkin kun yksityiskohtia hiotaan, niin siinä yhteydessä käydään erikseen järjestöjen näkemyksiä ja lausuntopalautetta läpi, mutta mitään laajempia neuvotteluja ei ole tarkoitus avata, Satonen sanoi.
Satonen pitää vientivetoista työmarkkinamallia välttämättömänä Suomen kansantalouden kannalta.
– Tällaisille avoimille, viennistä riippuvaisille kansantalouksille, joita kaikki Pohjoismaat ovat, tämä on aivan välttämätön meidän kansantaloutemme kilpailukyvyn ja hyvinvointiyhteiskunnan kestävän rahoittamisen näkökulmasta. Sen takia muutkin Pohjoismaat ovat tällaiseen ratkaisuun menneet, Satonen summasi.
Satosen mukaan Suomen olisi otettava mallia Ruotsin vastaavasta, yli 20 vuotta käytössä olleesta työmarkkinajärjestelmästä, joka hänen mukaansa huomioi myös kotimarkkinasektorin ja julkisen sektorin.
– Siellä on hyvin laajasti oltu siihen tyytyväisiä. On tietynlainen kansallinen epäonnistuminen, jos me emme kykene tekemään vastaavaa järjestelmää.
SAK ei peru mielenosoitusta
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo, että helmikuun alkuun suunniteltua isoa mielenosoitusta ei peruta Satosen palaverin perusteella, sillä se ei muuttanut mitään. Uutta oli kuitenkin Satosen tarjoama mahdollisuus neuvotella kaksikantaisesti mallista vielä lainsäädäntöprosessin aikana.
– Uskon, että ministeri on aidosti sitä mieltä, että jos työmarkkinaosapuolten kesken löytyy hallitusohjelmakirjaukset toteuttava ratkaisu, se myös huomioidaan. Tämä on varmaan aika vaikea asia säätää laissa, ja varmasti se tuottaa enemmän ongelmia työmarkkinoille kuin ratkaisuja, jos tässä lainsäädäntö tehdään, Eloranta sanoi tilaisuuden jälkeen.
Onko SAK valmis vielä neuvottelemaan kaksikantaisesti kerran jo neuvottelut katkaistuaan?
– Meillä on tietyt reunaehdot, eivät ne mihinkään ole poistuneet, mutta käymme tilannetta hallinnossa läpi ja pohdimme.
OAJ päättää toimista keskiviikkona
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto katsoo, että samaan neuvottelupöytään palaaminen vaikuttaa aika toivottomalta, vaikka hän sitä toivookin. OAJ ei hyväksy, että valtakunnansovittelijan rajat säädettäisiin lailla, koska se tekisi instituutiosta sille jatkossa turhan ja vaikuttaisi merkittävällä tavalla erityisesti julkisen sektorin palkansaajien ansiokehitykseen.
OAJ:n hallitus tekee keskiviikkona päätökset mahdollisista työtaistelutoimista. Murto ei vielä ennakoi, pitääkö vanhempien jo valmistautua siihen, että lapset jäävät kotiin. Hän kuitenkin huomauttaa OAJ:n hallituksen saaneen jo valtuustolta mandaatin kaikkiin tarvittaviin toimiin.
Murron mukaan OAJ päättää keskiviikkona myös, onko se helmikuun mielenosoituksessa mukana.
– Pidän kummallisena, että hallitus haluaa näin vahvasti sekaantua työmarkkinajärjestöjen toimivaltaan. Odottaisi, että jotain on opittu vuodesta 2007. Kyllähän tämä jatkossa tarkoittaisi, että paine siitä, mitä palkankorotuksia millekin aloille tarvitaan, siirtyy poliittisille päättäjille.
Työnantajillakin eri näkemyksiä
Työnantajapuolella palkkamallin lakiin viemisestä on erilaisia näkemyksiä. Palvelualojen työnantajien Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto pitää sitä oikeana ratkaisuna.
– Lähihistoria on osoittanut, että vientivetoinen työmarkkinamalli tarvitsee tuekseen hallitusohjelmakirjauksen kaltaista määräystä eli lakia. Lopputulos on hyvin samankaltainen kuin Ruotsissa, jossa sikäläinen valtakunnansovittelija on velvoitettu normiin perustuen tukemaan yleistä linjaa.
Hän uskoo, että laki kannustaa järjestöjä neuvottelemaan ensisijaisesti omaehtoisesti ja jos sovitteluun mennään, on selvää, minkä tasoisia ratkaisuja sieltä enintään saa. Hän haastaa myös julkista sektoria miettimään omaa työmarkkinamallia ja tapaa neuvotella uusiksi.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT puolestaan haluaisi ehdottomasti jatkaa neuvotteluita. KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen sanoo, että jos sovittelujärjestelmä ei olisi kyennyt ratkaisemaan esimerkiksi vuoden 2022 vakavia julkisen puolen työtaisteluita, ne olisivat edelleen pitkittyneet ja kriisiytyneet.
– Sovittelujärjestelmän kykyä sovitella ja ratkoa työmarkkinakriisejä ei pitäisi rajoittaa siten kuin lakisääteisessä mallissa aiotaan tehdä.