Hallitus aikoo poistaa ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden, kertoo Helsingin Sanomat lähteisiinsä perustuen. Myös työnantajapuolen järjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistettaisiin hallituksen suunnitelmassa.
Verovähennysoikeus tarkoittaa sitä, että tuloveron perusteena oleva tulo pienenee jäsenmaksun verran. Suunnitelman toteutuessa valtion vuotuiset verotulot kasvaisivat arviolta noin 190 miljoonaa euroa. Sillä rahoitettaisiin hallituksen suunnittelemia veronvähennyksiä.
Toimihenkilöitä edustavan STTK:n puheenjohtaja Antti Palola katsoo, että suunnitelma ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistosta jatkaa "ideologista ajojahtia", joka Petteri Orpon (kok.) hallituksella on Palolan mukaan ollut ay-liikettä kohtaan.
– Hallitus jatkaa uskollisesti valitsemallaan linjalla, jonka tarkoituksena on murentaa järjestäytynyt ammattiyhdistysliike, jotta se ei voisi ajaa ja puolustaa työntekijöiden oikeuksia, Palola kommentoi STT:lle.
– Halutaan mennä takaisin sadan vuoden taakse isäntävallan aikaan.
STTK:n mielestä ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus tulisi säilyttää, koska järjestö katsoo, että kyseessä on tulonhankkimismeno, joka oikeuttaa verovähennyksen tekemiseen.
STTK:n Palola pitää kaukaa haettuna sitä, että verovähennysoikeuden poiston tarkoituksena olisi osaltaan rahoittaa ansiotuloveron kevennystä ja muita mahdollisia veronkevennyksiä, joista hallitus voi päättää ensi viikon puoliväliriihessä.
– Näen ennemmin, että tämä on ideologinen ajojahti. Ehkä tässä näkyy osittain myös perussuomalaisten heikko menestys kunta- ja aluevaaleissa, niin nyt pitää jollakin tavalla nostaa profiilia ja jatkaa suomalaisten työntekijöiden kurittamista.
Murentaa yhteiskunnan koheesiota
Hallituksen suunnitelma on suuri pettymys, kertoo STT:lle myös korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.
– Tämä voi vaikuttaa välillisesti järjestäytymiseen ja työehtosopimustoimintaan. Tarvittaisiin koheesiota yhteiskuntaan, eikä sitä kannattaisi valtiovallan taholta lähteä murentamaan, sanoo Löfgren.
Hän muistuttaa, että valtiovallalla on velvollisuus edistää työehtosopimustoimintaa. Jos järjestäytymisaste vähenee, voisi se vaikuttaa työehtosopimusten yleissitovuuteen ja murentaa koko järjestelmän perustaa.
– Jos halutaan päinvastoin murentaa järjestäytymistä, vaikutukset voivat olla arvaamattomat. Meillä on tälläkin hetkellä käynnissä työehtosopimusneuvotteluja.
Löfgrenin mukaan ansiotuloverotuksen alentaminen on myös Akavan tavoite. Hänen mukaansa hallituksen olisi kuitenkin viisasta harkita uudelleen, miten ansiotuloverotuksen alentamista lähdetään tarvittaessa kompensoimaan.
Hän myös kyseenalaistaa, alenisiko verotus ylipäätään, jos vähennysoikeus poistuisi.
Hallitus lyö duunaria
Myös Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tuomitsi hallituksen suunnitelman perjantaina aamupäivällä työntekijöiden kurittamisena.
– Jälleen hallitus lyö suomalaista duunaria. Työntekijäammateissa ansiot nousevat pääosin ammattiliittojen neuvottelemien palkankorotusten vuoksi. On sula mahdottomuus, että hallitus voisi kompensoida tuloveron alennuksella kunnon palkankorotukset, sanoi Eloranta SAK:n tiedotteessa.
Elorannan mukaan vähennysoikeuden poistaminen voisi heikentää työntekijöiden halua järjestäytyä ja siten heikentää myös liittojen mahdollisuutta neuvotella parannuksia palkkoihin ja muihin työehtoihin.
– Hallitus on koko kautensa ajan hyökännyt työmarkkinajärjestelmää ja erityisesti ammattiyhdistysliikettä vastaan, Eloranta sanoi.
Suunnitelmissa jo aiemmin
Hallitus suunnitteli verovähennysoikeuden poistoa jo vuonna 2023. Silloin sekä SAK että Akava jäsenliittoineen kommentoivat suunnitelmaa sanomalla, että verovähennysoikeuden poistaminen tarkoittaisi käytännössä palkansaajien verotuksen kiristymistä.
Vuonna 2023 suunnitelma erosi nyt uutisoidusta siten, että se olisi koskenut vain työntekijäpuolta.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan on loogista, että nyt toimenpide vaikuttaisi myös työnantajapuoleen.
– En tietenkään (verovähennysoikeiden poistoa) toivo. Mutta jos näin käy, on tietysti loogista, että se kohdistuu molempiin osapuoliin, kertoo Häkämies STT:lle.
Häkämies kuitenkin muistuttaa, ettei ole vielä varmaa, mitä hallitus tulee puoliväliriihessään päättämään. Näin ollen myös vaikutusten arvioiminen on vaikeaa.
– Uskon, että meidän jäsenyys ei ole perustunut verovähenteisyyteen, vaan edunvalvontaan ja palveluihin.
Hän ei myöskään usko, että suunnitelmalla olisi vaikutuksia esimerkiksi työnantajan kykyyn palkata uusia työntekijöitä.
Hallituspuolueet ovat HS:n lähteiden mukaan päässeet verovähennysoikeuden poistosta alustavasti sopuun. Lopullista päätöstä odotetaan pääsiäisen jälkeen pidettävässä puoliväliriihessä, jossa hallitus suunnittelee valtion taloutta tuleville vuosille.