Työl­li­syys­toi­mis­ta on luvassa kova vääntö

Hallitus valmistautuu nyt syksyn budjettiriiheen, jossa päätetään muun muassa 100-150 miljoonan euron veronkorotuksista. Kuvassa hallitus matkalla kevään puoliväliriiheensä, josta tuli ennätyspitkä.

Hallituksen seuraavaksi koetinkiveksi on ennakoitu kehysriihessä tehtyä linjausta loppukauden aikana päätettävistä työllisyysratkaisuista. Niiden on määrä vahvistaa julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla.

Työnantajat ovat hoputtaneet päätöksiä myös paikallisen sopimisen lisäämiseksi.

Sdp:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin torjuu paikallisen sopimisen lisäämisen lakiteitse. Hän sanoo pitävänsä kiinni hallitusohjelman kirjauksesta, mikä tarkoittaisi sitä, ettei lakimuutoksia ole luvassa.

– Paikallisen sopimisen työryhmä jatkaa työtään. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että paikallista sopimista edistetään työehtosopimusjärjestelmän puitteissa, Marin toteaa sähköpostitse avustajansa välityksellä.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko totesi Lännen Median haastattelussa aiemmin toukokuussa, että keskustalla on valmius edistää yrityskohtaista työehdoista sopimista tarvittaessa lain kautta, jos ratkaisuja ei löydetä kolmikantaisessa työryhmässä.

Työryhmä on ollut kaukana yksimielisestä esityksestä, koska työnantajien ja työntekijöiden näkemykset eroavat merkittävästi toisistaan.

– Uskon aitoon kolmikantaan, mutta jos se ei pääse sopuun, hallituksen on kannettava vastuuta, kuten eläkeputkiasiassa, Saarikko totesi ja kertoi puolueen esittäneen paikallisen sopimisen lisäämiseen määräaikaista kokeilua (LM 13.5.).

Saarikko on sittemmin siirtynyt tiede- ja kulttuuriministeristä valtiovarainministeriksi.

Kiistaa työmarkkinaosapuolten kesken on siitä, miten työnantajaliittoihin kuulumattomat yritykset tuotaisiin paikallisen sopimisen piiriin sekä siitä, kenellä olisi oikeus edustaa työntekijöitä neuvotteluissa.

Keskustelua ovat vauhdittaneet Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden päätökset yrityskohtaisiin sopimuksiin siirtymisestä.

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo, ettei puolue irtaudu hallitusohjelman kirjauksesta, mutta väläyttää muutoksia tuleviin työehtosopimuksiin.

– Seuraava sopiva askel olisi mahdollistaa työehtosopimuksissa esitetty paikallinen sopiminen myös sellaisissa yrityksissä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon. Paikallisen sopimisen rinnalla tulee vahvistaa henkilöstön tiedonsaantioikeutta.

Hallitusohjelmaan vetoaa vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, opetusministeri Jussi Saramo.

– Mikäli työnantajapuolella on valmiutta edistää paikallista sopimista reilusti ja yhdessä sopien, ratkaisujen etsimistä kolmikantaisesti on mahdollista jatkaa. Viime aikoina työnantajien toiminta on vaikuttanut siltä, että luottamusmiehen laajemmat oikeudet olisi perusteltua kirjata lakiin, Saramo vastasi sähköpostitse.

Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson haluaisi edistää paikallista sopimista nopeasti.

– Esitin jo viime syksynä määräaikaista paikallisen sopimisen kokeilua koko Suomeen. Sillä kannalla olen edelleen.

Saarikko totesi toukokuussa, että työllisyystavoitteeseen pääseminen voi vaatia myös työttömyysturvaan puuttumista.

– 110 miljoonan euron saavuttaminen liittyy työn vastaanottamisen kannusteisiin, jolloin työttömyysturvaan puuttumista ei voida sulkea pois. Keskustalla olisi ollut jo kehysriihessä valmiutta puuttua ansiosidonnaisen turvan tasoon, mutta sopua ei tullut (LM 13.5.).

Vihreät olisi valmis uudistamaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa suhdannelisällä, jolloin turva pitenisi, jos työtä on vähemmän tarjolla ja lyhenisi, kun alueella on runsaasti avoimia työpaikkoja.

– Tämä olisi reilu malli. Tukea olisi saatavilla eniten silloin, kun sen tarve on suurin, Ohisalo perustelee.

Myös rkp on valmis kajoamaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoon.

– Mielestämme tässä vaiheessa ei ole syytä rajata mitään keinoa ennalta pois. Olemme katsoneet, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa tulisi kehittää kannustavammaksi, Henriksson sanoo.

Vasemmistoliiton malli 110 miljoonan euron työllisyystoimista ei Saramon mukaan sisällä työttömyysturvan leikkauksia.

– Suhtaudumme myönteisesti työttömyysturvan kehittämiseen ja työllistymistä haittaavan byrokratian kitkemiseen, mutta vasemmistoliitto ei tule hyväksymään työttömyysturvan keston tai tason leikkaamista, hän toteaa.

Marin ei ota kantaa siihen, miten 110 miljoonan euron tavoite toteutetaan.

– Kokonaisuutta valmistellaan työllisyyden edistämisen ministerityöryhmässä. On tärkeää, että työllisyystoimien valmistelussa löydetään tasapainoisia ja oikeudenmukaisia ratkaisuja, Marin muotoilee.

Yhdeksi vaihtoehdoksi tuen keston lyhentämiselle on esitetty ansiosidonnaisen työttömyysturvan euroistamista.

Euroistamisella tarkoitetaan työttömyysturvan tason sitomista ansaittuun palkkaan tehtyjen työtuntien sijaan. Se ei kuitenkaan yksin toisi tavoiteltavia säästöjä.

Jussi Orell, Joonas Kuikka