Hallituksen muodostaja Petteri Orpon (kok.) mukaan hallitusneuvotteluissa on vielä tekemistä työllisyyskysymysten, kehitysyhteistyön rahoituksen, uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen ja ilmastopäätösten kanssa. Vielä tiistaiaamuna Orpo piti mahdollisena, että sopu kehitysyhteistyön määrärahoista olisi voinut syntyä tiistain aikana tai viimeistään keskiviikkona.
Hän sanoi tiistai-illan tiedotustilaisuudessa toivovansa edelleen, että hallitusohjelma on valmis ensi viikolla.
Orpolta odotettiin tiedotustilaisuudessa tietoja hallitusneuvotteluissa sovituista ratkaisuista, mutta niitä ei herunut. Hän kertoi päätyneensä siihen, että koko hallitusohjelma julkistetaan kerralla vasta sitten, kun se on valmis.
Orpo sanoi puheenjohtajapöydän hyväksyneen tiistaina muun muassa viestintä- ja digitalisaatiopaperin.
– Mitä tulee Ylen rahoitukseen, ne päätökset valmistellaan eduskunnassa parlamentaarisesti, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.
Kehitysyhteistyörahoista leikkaaminen on pitkään ollut puheenjohtajien pöydällä, ja euromäärää on Orpon mukaan haarukoitu. Hän myönsi, että siinä kannat ovat yhä etäällä toisistaan, vaikka lähentymistä on tapahtunut.
Perussuomalaiset on vaatinut kehitysyhteistyörahoihin huomattavasti isompia leikkauksia kuin muut hallitusneuvotteluja käyvät puolueet.
Sopu vielä kaukana
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoi jo aamulla, että sopu määrärahojen leikkauksista on vielä kaukana.
– Se on aivan selvä, että joudutaan myös leikkaamaan ja aika paljonkin, mutta rajansa kaikella, hän sanoi Säätytalossa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muotoili, että osapuolet ovat ensimmäisistä vaatimuksistaan luonnollisesti jonkin verran liikkuneet. Hän ei kommentoinut, millaisista leikkaussummista puhutaan.
– Olen lukenut joitakin lehtijuttuja, joissa on "tiedetty", mikä on RKP:n ja perussuomalaisten tavoite ollut. Ainakaan ne eivät pitäneet paikkaansa.
Leikkaukset UM:n hallinnoimaan osuuteen
STT:n tietojen mukaan leikkaukset kohdistuisivat ulkoministeriön hallinnoimaan kehitysyhteistyön osuuteen, johon tälle vuodelle on budjetoitu 710 miljoonaa euroa. Näillä varoilla tehdään esimerkiksi Suomen ja kumppanimaan välistä kahdenvälistä kehitysyhteistyötä, tuetaan suomalaisten kansalaisjärjestöjen työtä, rahoitetaan monenkeskisiä järjestöjä sekä annetaan humanitaarista apua.
Tähän kokonaisuuteen eivät kuulu esimerkiksi pakolaisten vastaanottokulut.
Ukrainaan ohjelmoitavan rahoituksen osuus tälle vuodelle on 38 miljoonaa euroa, mutta rahaa maalle menee myös muun muassa humanitaarisen rahoituksen piiristä ja kansalaisjärjestörahoituksen kautta.
Puolueilla on ollut yksimielisyys siitä, että Ukrainan tuesta ei leikata.
Merkittävä osa kehitysyhteistyöhön käytettävistä varoista on jo sidottu tuleville vuosille. Jos siis hallitusta muodostavat puolueet päättävät leikata niin paljon, että osa sitoumuksistakin pitää perua, on alettava perua kansainvälisiä sopimuksia. Vaikutuksista Suomelle ei ole ennakkoon tietoa.
Tänä vuonna valtion budjetissa kehitysyhteistyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan noin 1,1 miljardia euroa.
Jos leikkauksia kehitysyhteistyöhön tehdään, Suomi käyttäisi käytännössä vähemmän rahaa kehitysyhteistyöhön kuin EU-maat keskimäärin verrattuna bruttokansantuloon.
Vielä tekemistä useassa neuvottelupöydässä
Myös sopu ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta on ollut Orpon mukaan hyvin lähellä.
– Meillä on yhteinen näkemys siitä, että ansiosidonnainen halutaan uudistaa siten, että se kannustaa ottamaan työtä vastaan. Pöydällä on lyhentäminen, porrastaminen ja muut ansiosidonnaisen mallit, hän sanoi aamulla.
Neuvotteluita käyvillä puolueilla on ollut varsin yhtenäinen näkemys siitä, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa tulee porrastaa, mutta lyhentämistä on pitänyt esillä lähinnä kokoomus.
Purra sanoi, että perussuomalaiset ei edelleenkään ole valmis ansiosidonnaisen lyhentämiseen. KD:n puheenjohtajan Sari Essayahin mukaan myös kristillisdemokraatit haluaa, että kesto säilytettäisiin ennallaan.
Monessa neuvottelupöydässä on vielä tekemistä ja sovittavana erittäin hankalia asioita. Myös puheenjohtajapöytään odotetaan paljon käsiteltävää tälle viikolle.
– Kokoukset pitenevät, ja niitä on useampi päivässä. Valmiita papereita on myös alettu jo hyväksyä, Purra sanoi.
Orpon mukaan sosiaali- ja terveyspalveluita koskien isot ratkaisut ovat suhteellisen valmiita.