Työllisyyteen liittyviä asioita on hoidettu kuntien muodostamilla työllisyysalueilla nyt kahden kuukauden ajan. Työvoimapalvelut siirtyivät valtiolta kunnille vuoden alussa, palveluiden ollessa nyt osa kuntien tarjoamia lakisääteisiä peruspalveluita. Muutos nähdään Suomessa sote-uudistuksen jälkeen toiseksi suurimpana uudistuksena. Erityisesti viime vuosi oli aktiivista valmistautumista muutokseen.
Seinäjoki, Ilmajoki ja Isokyrö muodostavat nyt oman työllisyysalueensa, TyöLakeuden, jonka palkkalistoille siirtyi vuoden alussa valtion TE-toimistosta noin 50 henkilöä. Suomi on jakautunut 45 työllisyysalueeseen, Etelä-Pohjanmaalta näitä löytyy kolme.
Suurin osa työllisyysalueista järjestää palvelut vastuukuntamallilla, näin myös TyöLakeus Seinäjoen toimiessa vastuukuntana. Päätösvaltaa Seinäjoen, Ilmajoen ja Isonkyrön työllisyysalueella käyttää kolmen kunnan luottamushenkilöistä koostuva työllisyysjaosto toimien Seinäjoen elinvoimalautakunnan alaisuudessa.
Henkilöasiakkaat, yrittäjät ja muut työnantajat voivat hakea palveluja lähipalveluna nyt omasta kunnastaan. TyöLakeudella on palvelupisteet Ilmajoella, Isossakyrössä ja Seinäjoella. Asiakkaille on tarjolla sähköinen asiointimahdollisuus sekä henkilökohtaista palvelua kasvokkain.
Uudistuksen tavoitteena on edistää paikallista kasvua ja elinvoimaa sekä nopeuttaa ja parantaa työllistymistä, koska paikalliset olosuhteet kyetään ottamaan paremmin huomioon. Tämä edellyttää kuitenkin verkostoitumista ja monialaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken, mukaan lukien kunnat ja niiden elinvoimaorganisaatiot, yritykset ja muut työnantajatahot, yrittäjäjärjestöt, yhdistykset ja kolmas sektori, hyvinvointialue ja koulutusorganisaatiot.
Uudistuksessa onnistuminen edellyttää myös uusia, innovatiivisiakin toimintatapoja palveluiden tarjonnassa ja työllistymisessä, uusia tukimuotoja, saumattomia palveluja, maahanmuuttajien työllisyyspalveluiden kehittämistä, palveluiden räätälöintiä asiakkaan tarpeet huomioiden ja vaikuttavuuden seurantaa.
Suurin osa kaupungin ja kuntien käyttömenoista kuluu lakisääteisten palveluiden järjestämiseen kuten varhaiskasvatus, perusopetus ja työvoimapalvelut. TyöLakeuden vuoden 2025 talousarvion kokonaissumma on noin 7,5 miljoonaa euroa, johon työllisyysalueen kunnat saavat valtionosuutta.
Vielä kesällä 2024 valtiolta saatujen laskelmien mukaan Seinäjoki, Ilmajoki ja Isokyrö olivat saamassa vuodelle 2025 noin 9 miljoonan lisärahoituksen työllisyyspalvelujen valtiolta siirtyvään tehtävään. Pienentynyt valtionosuus, heikentyneet työllisyysnäkymät ja pitkäaikaistyöttömyydestä kunnille aiheutuvat sakkomaksut aiheuttavat haasteita työllisyysalueelle. Täytyy kuitenkin muistaa, että monet asiat ovat TyöLakeuden alueella paremmin verrattuna moniin muihin työllisyysalueisiin Suomessa. Myös hyvällä yhteistyöllä päästään eteenpäin.
Helli Kitinoja (kesk.)
työllisyysjaoston puheenjohtaja, TyöLakeus
Seinäjoki