Orpon hallitus panostaa 30 miljoonaa euroa nuorten työllisyyden parantamiseen työllistymissetelillä, jolla valtio kompensoi yrittäjille osittain nuorelle maksetun palkan. Synkässä työllisyystilanteessa se on oikea toimenpide. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, vaikka onkin tärkeä uudistus.
Kun työpaikoista on pulaa, se on varma merkki siitä, että yrittäminen ja työn tarjoaminen ei ole tarpeeksi houkuttelevaa. Tarvitaan myös lisää työnantajia ja yrittäjiä, että nuorten lisäksi myös vanhemmille työttömille tarjoutuisi mahdollisuus elättää työllään itsensä.
Tarvitaan matalampaa kynnystä työllistää ja lisää osaamista ja yrittäjäkoulutusta sekä yrittäjämyönteisyyttä yli puoluerajojen. Kateus vaivaa edelleen. Sanonta ”kateus vie kalatkin vedestä” pitää paikkansa.
Meiltä löytyy puolueita, jotka asettavat työntekijät ja työnantajat vastapuoliksi, jopa toistensa vihollisiksi. Ay-liikkeellä on suuret ansiot hyvinvointiyhteiskunnan luomisessa. Ikävä kyllä se ei ole pystynyt päivittämään asenteitaan ja toimintatapojaan tähän päivään sopiviksi. Se on yksi yrittämistä hankaloittava tekijä.
Työttömyys johtuu pitkälti yrittämiseen liittyvistä liian suurista taloudellisista ja rekrytrointiin liittyvistä riskeistä. Syitä työttömyyteen voidaan hakea myös koulutuksesta, joka alkaa jo peruskoulusta, jossa perustaidot pitäisi oppia, ennen kuin pääsee vaihtamaan luokkaa. Kun ammatilliseen koulutukseen tulee oppilaita, joilla on ongelmia lukemisessa, laskemisessa, kirjoittamisessa ja varsinkin motivaatiossa, ei työelämä saa kipeästi tarvitsemiaan osaajia työntekijöiksi ja yrittäjiksi. Osaaminen täytyy pystyä muuttamaan lisäarvoa tuottavaksi työksi. Se ei onnistu, jos perustaidoissakin on suuria puutteita.
Hallituksen päätös tukea nuorison työllistymistä on nähdäkseni myös askel kohti oppisopimuskoulutuksen lisäämistä. Sen lisäksi, että jo peruskoulussa vaatimustasoa nostetaan, tarvitaan oppilaille, joiden motivointi teoreettiseen opetukseen on vaikeaa, luoda useamman kaistan väylä työelämään. Hallitus voisi ohjata lisää varoja myös varsinaiseen oppisopimuskoulutukseen, vaikka tiedossa on varojen rajallisuus. Tämä olisi kannattava sijoitus tulevaisuuteen aluksi jo muutamilla miljoonilla euroilla.
Kaikilla nuorilla on omat vahvuutensa. Varsinkin pojilla, ja tytöilläkin, joilla koulunkäynti tihkaisee, voi löytyä piilossa pysyneitä taitoja, joilla pärjää hyvin työelämässä. Tällaiset oppilaat usein turhautuvat ja alisuoriutuvat koulussa. Aloittaisin kotona opetettavista käytöstavoista. Juuri heille oppisopimus yhteistyössä koulun ja yrityksen kanssa voisi olla yllättävän monen nuoren pelastus. Perusasiat täytyy tietysti oppisopimuskoulutukseen työpaikoille tullessa olla hallussa käytöstapoineen. Tärkein on kuitenkin motivaatio.
Mutta oppisopimuskoulutustakin varten tarvitaan menestyviä, toimivia yrityksiä. Kun yrittämisestä tehdään houkuttelevampaa, oppisopimukseen tulevista motivoituneista oppilaista suorastaan kilpaillaan. Voivathan he olla yritykselle arvokkaita tulevia osaavia työntekijöitä.
Työllistymisseteli on pitkä harppaus työllisyyden parantumista kohti. Sen myönteiset vaikutukset säteilevät myös kansanterveyteen. Työ on parasta mielenterveyslääkettä ilman sivuvaikutuksia ja antaa monelle kateissa olevan merkityksen elämälleen. Työllistymissetelillä on positiivinen vaikutus myös tervehtyvään kansantalouteen.
Martti Saarikoski
Seinäjoki