Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kannattaa hallituksen esitystä työriitojen sovittelusta. Valiokunta sai mietintönsä lakiesityksestä valmiiksi tänään.
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä ja ehdottaa siihen ainoastaan vähäisiä muutoksia.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajan Saara-Sofia Sirénin (kok.) mukaan lakiesityksen keskeinen sisältö on, että sovittelijoilla ja sovittelulautakunnalla on jatkossa velvollisuus sovittelutoimessaan huomioida kansantalouden ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta kestävä palkanmuodostus.
– Tämä vahvistaa jo pitkään olemassa ollutta käytäntöä, jota pääsääntöisesti on tähän astikin noudatettu. Pääsääntöinen käytäntö sovittelutoiminnassa on jo tähän asti ollut se, mikä tällä hallituksen esityksellä nyt vahvistetaan, Sirén sanoi tiedotustilaisuudessa.
Yleinen käytäntö kirjattaisiin lakiin
Esitys perustuu pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan, jonka mukaan lakiin säädettäisiin, ettei työriidan sovintoehdotuksella voida ylittää palkantarkistusten niin sanottua yleistä linjaa.
Tämä on ollut yleinen käytäntö työriitojen sovittelussa jo pitkään, mutta nyt asia kirjataan lakiin. Valiokunta sanoo pitävänsä perusteltuna ratkaisuna, että neuvottelukierroksen avaajina toimivien merkittävien liittojen palkkaratkaisulla on ollut muiden alojen sopimusneuvotteluja ohjaava vaikutus.
Mietinnössään valiokunta korostaa, ettei lainsäädäntö koskisi Suomen työmarkkinamallia, vaan siinä on kyse viranomaisen lakisääteisen toimivallan täsmentämisestä.
– Tälläkään esityksellä ei tietenkään rajoiteta sopimisen vapautta työmarkkinoilla, vaan osapuolilla on jatkossa mahdollisuus samalla tavalla sopia palkoista ja muista työehdoista haluamallaan ja sopivaksi katsomallaan tavalla. Ne ovat osapuolten välisiä neuvotteluja, Sirén sanoi.
Oppositio: Epäselviä määritelmiä
Valiokunnan oppositioedustajat jättivät mietintöön lakiesityksen hylkäämistä ehdottavan vastalauseen.
Oppositio kritisoi muun muassa sitä, ettei lakiesityksessä määritellä kansantalouden kokonaisetua riittävän selkeällä tavalla. Lisäksi oppositio sanoo, että lakiesityksen perusteluissa mainittu työmarkkinoiden "yleinen linja" jää niin ikään sisällöltään epämääräiseksi.
Oppositio väittää, että epäonnistuneen lainvalmistelun vuoksi hallituksen esityksen perusteluista ei löydy apua asiaan.
Ylipäätään opposition edustajat ovat sitä mieltä, että hallituksen olisi pitänyt lainsäädännön sijaan jatkaa neuvotteluita työmarkkinajärjestöjen kanssa sovittelujärjestelmän kehittämiseksi.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtajan Lauri Lylyn (sd.) mukaan hallituksen niin sanottu palkkakuoppalaki on turha lakiesitys, koska palkankorotusten yleinen linja on murtunut vain pari kertaa 50–60:n viime vuoden aikana.
– Sovittelutoimi on toiminut erittäin hyvin, ja he ovat pystyneet löytämään ratkaisuja, Lyly arvioi tiedotustilaisuudessa.
– Kun tämä jotain kehittämistyötä tarvitsee, niin se olisi pitänyt tehdä kolmikantaisesti työmarkkinajärjestöjen kanssa neuvotellen, mutta tämä hallitus ei antanut sille mahdollisuuksia, Lyly jatkoi.