Kansalaisaloite eläkkeiden niin sanotun taitetun indeksin muuttamisesta luovutetaan tänään torstaina eduskunnan puhemiehelle.
Aloitteen allekirjoitti 84 820 ihmistä, mikä tekee siitä kautta aikojen kolmanneksi suosituimman kansalaisaloitteen. Aloitteen taustavoimia ovat sitoutumaton eläkeläisjärjestö Suomen Senioriliike ja ex-kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.).
Aloitteessa vaaditaan, että eduskunta muuttaisi mekanismia, jolla työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain. Nykyään työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain indeksillä, jossa kuluttajahintojen nousulla on 80 prosentin painoarvo ja palkkojen nousulla 20 prosentin paino. Aloite muuttaisi työeläkeindeksin kokonaan palkkojen nousuun perustuvaksi.
Kansalaisaloitetta perustellaan muun muassa eläkeläisten köyhtymisen lisääntymisellä.
Työeläkeindeksi pitää taitettunakin huolta, että eläkeläisten ostovoima säilyy, joten kyse on korkeintaan suhteellisesta köyhtymisestä. Se tarkoittaa tilannetta, jossa muun väestön keskimääräinen tulotaso nousee eläkeläisiä nopeammin.
Pelkkää kansaneläkettä tai takuueläkettä saavien pienituloisimpien eläkeläisten asemaan kansalaisaloite ei toisi muutosta. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder käyttikin keskiviikkona poikkeuksellisen kovaa kieltä kutsuessaan "suureksi petkutusyritykseksi" väitteitä, joiden mukaan eläkeindeksi poistaisi eläkeläisköyhyyden.
Taitettuun indeksiin puuttumista on vastustettu myös sukupolvien oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Kansalaisaloitteen toteuttaminen tarkoittaisi, että nykyeläkeläisiä nuorempien sukupolvien asema eläkejärjestelmässä heikkenisi entisestään. Työelämässä olevat tai sinne vasta tulossa olevat sukupolvet joutuvat jo nyt maksamaan työeläkemaksuja suhteessa enemmän kuin eläkkeellä jo olevat.
Yksikään puolue ei ole toistaiseksi ilmoittautunut kannattamaan kansalaisaloitetta. Eläkeuudistukset on tehty perinteisesti työmarkkinajärjestöjen ehdoilla, ja ne vastustavat taitettuun indeksiin puutumista, koska katsovat sellaisen horjuttavan koko eläkejärjestelmää.
HENRIPEKKA KALLIO / LÄNNEN MEDIA