Mitä tehdä, kun kauneinkaan heijastin ei ole lapsesi mielestä käyttökelpoinen? Konstit on monet sanoi äiti, kun heijastimista cooleja teki.
Purin hammasta, kun löysin jälkikasvuni ulkovaatteisiin kiinnittämät halvat henkivakuutukset eteisen nurkasta päivä toisensa jälkeen. Sellainen peli ei meillä vetele!
Muotitietoista murkkuikäistä ei hätkäyttänyt latelemani faktat: On vastuuntunnotonta lähettää tummiin pukeutunut lapsi syyspimeässä koulutielle. Lähivaloja käyttävä autoilija näkee ilman heijastinta liikkuvan jalankulkijan vasta silloin, kun kohde on 50 metrin päässä. Heijastimen ansiosta etäisyys kasvaa liki 400 metriin.
Kun tiedosta ei ollut apua, oli pakko miettiä, mikä tekisi heijastimista lasten ja nuorten mielestä mielenkiintoisia. Itse innostuin marketista bongaamistani hanskoista, joiden pinta oli heijastavaa materiaalia. Iloinen yllätys oli myös se, että lapsille kelpasi musta pipo, johon oli heijastinkankaasta ommeltu wow-sana.
Kymmenvuotiaan pojan silmät alkoivat loistaa, kun kerroin heijastinspraysta, jota voi suihkuttaa niin vaatteisiin kuin koviinkin esineisiin. Ensimmäinen kohteeni oli pyöräilykypärä. Lapsi muotoili teipillä mustan kypärän pintaan nimensä ja pelinumeronsa. Kun teipit heijastinsprayn suihkutuksen jälkeen revittiin irti, lopputuloksena oli ainutlaatuinen ja erittäin henkilökohtainen päänsuoja. Aamulla kypärä ei todellakaan unohtunut eteisen tuolille. Pettymys oli suuri, kun heijastinpinta alkoi jo ensimmäisenä päivänä rapista suurina lohkoina pois.
– Muovissa voi olla pinnoite, johon spray ei tartu. Varminta on sivellä alle pohjustusmaali, opastaa osastopäällikkö Jani Pirttijärvi Isojoen Konehallista.
Poika innostui suihkuttamaan spraytä myös pyöräänsä ja postilaatikkotelineeseen. Tekstiileille tarkoitettua suihketta hän ruuttaa pipoon, takkiin, reppuun ja jopa jalkapalloon. Kivaa tuntuu olevan. Ihan huomaton näkymättömäksi kuvailtu spray ei kuitenkaan ole, joten jätän oman kauppatakin ja käsilaukun suihkuttamatta. Eläimen karvoille sopivaa heijastinspraytä suihkutettiin hirvikoiran turkkiin. Hyvin hohti.
Tytär innostui kutomaan tuubihuivin langasta, johon oli kieputettu heijastinsäikeitä. Huivi sai seurakseen pipon ja sormikkaat. Ne ovat 12-vuotiaan käyttäjänsä toiveesta mustaharmaita, mutta leiskuvat valopallona valon osuessa niihin oikeasta kulmasta.
Poika ei innostunut kutomisesta, mutta osaisi kyllä tehdä ketjusilmukkapötkön. Sitä voisi kietoa pyörän runkoon tai ommella pipon koristeeksi.
– Hohde-langasta voi tehdä esimerkiksi liivin. Se hoitaa turvaliivin viran, mutta lämmittää samalla. Jos ei osaa kutoa, voi ommella langasta vaikka tähtikuvion takin selkään tai pipoon. Erilaiset tupsut ovat nyt trendikkäitä. Ne ovat helppotekoisia ja niitä voi kiinnittää moneen paikkaan, vinkkaa Novitan brändmanager Erika Appelström.
Heijastimelle löytyy muitakin vaihtoehtoja. Helpoin ratkaisu on liimata heijastintarraa pulkan reunaan ja potkukelkan kahvaan. Silitettävä heijastinkalvo tai itseliimautuva heijastinkangas ovat myös vaivattomia vaihtoehtoja. Heijastinnauhoista ja -huovista valmistuu ilman ompelukonettakin persoonallisia rintakoruja ja käsilaukun koristeita.
Teksti: Virpi Kupiainen-Ämmälä
