Ilkka-Pohjalaisessa käsiteltiin näyttävästi 27.1.2024 Palopättäränmäen, Napalankallion ja Hietaharjunkankaan tuulivoimalahankkeita. Vakituisen ja vapaa-ajan asujien huolenaiheita nostettiin esiin ansiokkaalla tavalla.
Kunnallisia päättäjiä ohjaa tässä asiassa ilmeisesti ensisijaisesti vain kiinnostus tuulimyllyjen tuomia kiinteistöverotuottoja kohtaan. Samalla jätetään vaille huomioita tuulimyllyjen negatiiviset vaikutukset luontoon ja yksityisten henkilöiden omaisuuteen.
Seinäjoen kaupunginhallitus käsitteli Palopättäränmäen asiaa 5.2. ja antoi julkisuuteen näkemyksiä, jotka ovat kovin näennäisiä. Kuntalaisille luodaan mielikuvaa vastaantulosta antamalla kannanottoja esimerkiksi myllyjen korkeuteen. Niissä ei hyväksytä sitä, että rakennetaan alkuperäisen suunnitelman korkuisia myllyjä, kun totuus on, ettei sellaisia ole nykyisin vielä mahdollista rakentaa. Kuulostaa siltä, että asian käsittely oli pelkkää silmänlumetta ainakin Seinäjoella.
Suomessa tuulimyllyjen läheisyyden vaikutus esimerkiksi kiinteistöjen arvonkehitykseen perustuu Suomen tuulivoimayhdistyksen tilaamaan tutkimukseen. Päätöksiä tehdään ja päätöksissä vedotaan toimijan, jolla on ”oma lehmä ojassa”, tekemiin tutkimuksiin. Tuulivoiman edistäjät ovat luonnollisesti sitä mieltä, että mitään vaikutuksia omaisuuden arvoon ei voida näyttää toteen.
Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa on kuitenkin toteutettu riippumattomien tahojen tutkimuksia, joissa päätelmä on täysin erilainen kuin tuulivoimayhdistyksen tutkimuksessa. Läheinen tuulimylly tai läheiset myllyt laskevat kiinteistön arvoa 6–23 %, riippuen siitä miten lähellä kiinteistöä kyseiset myllyt sijaitsevat.
Tuulimyllyn läheisyys voi myös johtaa tilanteeseen, että kiinteistöä ei saada lainkaan myytyä, jolloin ei pystytä myöskään määrittämään hintalappua kiinteistölle, joka sijaitsee tuulivoiman läheisyydessä.
Jos muissa pohjoismaissa tehtyjen tutkimusten tuloksiin luotetaan, ja jotka ovat ristiriidassa Suomen tuulivoimayhdistyksen tilaaman tutkimuksen kanssa, voidaan karkeasti arvioida, että nyt Kuortaneelle ja Seinäjoelle suunniteltujen myllyjen vaikutus yksityisen henkilöiden omaisuuksien arvoon lasketaan vähintään miljoonissa, todennäköisesti jopa kymmenissä miljoonissa. Päättäjät maksattavat lopulta koko hankkeen ehkä kuitenkin yksityisten omistajien kustannuksella.
Suomessa asian käsittely perustuu sidosryhmän tekemään tutkimukseen, jota ei voi pitää luotettavana. Samaan aikaan esimerkiksi Tanskassa on tehty jo päätöksiä, joissa tuulivoimayhtiöt tai kunnat/kaupungit on velvoitettu maksamaan vahingonkorvauksia tuulivoimaloiden läheisyydessä olevien kiinteistöjen omistajille.
On mahdollista, että myös Kuortaneella ja Seinäjoella päätöksenteko perustuu värittyneeseen ja siten virheelliseen tutkimustietoon.
Mikäli Tanskan ennakkotapauksista tulee tulevaisuudessa käytäntö, saattaa myös Etelä-Pohjanmaan tuulimyllyhankkeista tulla kunnille ennakoimattomia kustannuksia, kun kuntalaiset lähtevät oikeusteitse vaatimaan hyvitystä kiinteistöjensä arvon alenemasta.
Markku Ala-Hakuni
Seinäjoki