Espoon Tapiolassa viime keväänä sortuneen väliaikaisen telinesillan suunnittelijoilla ei ollut riittävää osaamista, kertoo Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) tuoreessa raportissaan.
Viime toukokuussa 22 lasta ja yksi aikuinen loukkaantuivat telinesillan sorruttua Tapiolassa. Vammat syntyivät, kun sillalla kävelleet putosivat noin viisi metriä kadulle. Turman hetkellä sillalla oli pääasiassa Helsingin Kalasataman koulun kahdeksasluokkalaisia, jotka olivat päiväretkellä Espoossa.
Otkesin mukaan viisi ihmistä loukkaantui vakavasti, seitsemän keskivaikeasti ja 11 lievästi. Joidenkin hoito vaati useita leikkauksia, ja kuudelle pudonneelle jäi onnettomuudesta pysyvä haitta. Osalla onnettomuudessa olleilla on ollut psyykkisiä oireita vielä useita kuukausia onnettomuuden jälkeen, Otkesin raportti kertoo.
Jo toukokuussa Otkes kertoi, että sillan kävelytaso romahti, koska kaksi sillan poikittaista palkkia putosi.
Otkesin tuoreen raportin mukaan Espoon kaupungin tilaaman sillan toteuttaminen ei ollut mahdollista telinevalmistajan tarjoamilla tyyppiratkaisuilla, joten se olisi edellyttänyt rakennesuunnittelua ja eurokoodien soveltamista. Eurokoodit ovat rakennesuunnittelun ohjausta varten laadittujen standardien kokoelma.
Sillan suunnittelijoilla ei kuitenkaan ollut tarvittavaa osaamista, ja sillan rakenteet jäivät monilta osin heikoiksi. Otkesin mukaan suunnitelmiin ei kohdistunut minkäänlaista tarkastusta. Kun siltaa koottiin, suunnitelmiin tehtiin lisäksi muutoksia, joiden vaikutusta turvallisuuteen ei myöskään tarkasteltu.
Tutkinnanjohtaja Kai Valosen mukaan valmis silta oli rakenteeltaan riittämätön ja vaarallinen. Puutteita ei kuitenkaan huomattu edes viikkotarkastuksissa sillan ollessa jo käytössä. Valosen mukaan on kuitenkin toissijaista, mitä silmämääräisissä jälkitarkistuksissa voidaan havaita.
– Tarkastusvaiheessa ollaan jo myöhässä. Tärkein vaihe on se, kun silta tehdään, Valonen sanoo STT:lle.
Kiinnitysosat taipuivat auki
Sortunut silta oli rakennettu rakennustelineosista. Otkesin mukaan sillalle ei ollut tehty rakennelaskelmia, vaikka sille ei ollut tyyppiratkaisua telineohjeissa ja siinä käytettiin useiden valmistajien osia. Tyyppiratkaisu tarkoittaa, että rakenne on valmiiksi suunniteltu ja lujuuslaskettu.
Otkes kertoo, että sillasta oli laadittu kaksi eri telinesuunnitelmaa, mutta sitä ei ollut toteutettu kummankaan suunnitelman mukaan.
– Siinä vaiheessa kenellekään ei tullut mieleen, että kyse oli hyvin vaativasta rakennelmasta, yli seitsemän metriä pitkästä sillasta, joka ylittää kadun. Lujuusteknisesti vaativaa rakennetta ei pysty suunnittelemaan lukiofysiikan pohjalta, Valonen sanoi tänään tiedotustilaisuudessa.
Espoon kaupungin siltatilauksen vastaanottanut ja sillan suunnitellut projektipäällikkö oli työskennellyt telinealalla vuodesta 2011, ja hänen taustakoulutuksenaan oli lukio.
Sillan heikoimmat osat olivat poikittaispalkkien päiden kiinnitysosat, joita oli yhteensä neljä. Raportin mukaan onnettomuushetkellä poikittaispalkkien kiinnitysosiin kohdistunut kuorma oli lähes kaksinkertainen niiden laskettuun lujuuteen verrattuna.
Kiinnitysosat olivat alapuolelta avoimia, sillä niihin kuuluvat pultit eivät olleet paikoillaan. Siksi poikittaispalkit lepäsivät pitkittäispalkkien alapaarteiden päällä vapaasti.
Raportin mukaan kiinnitysosista kaksi oli taipunut auki, jolloin poikittaispalkit, telinetasot ja sillan kannen pintaa tasoittavat vanerilevyt pääsivät putoamaan. Toinen vääntyneistä kiinnitysosista oli onnettomuuden jälkeen paikoillaan poikittaispalkin päässä, toinen oli irrallaan. Ehjät kiinnitysosat olivat kiinni poikittaispalkkien päissä.
– Sillalle tehdyissä viikkotarkastuksissa näitä puutteita ei kuitenkaan havaittu, tutkintaryhmän johtaja Pekka Aho kertoi tiedotustilaisuudessa.
– Onnettomuuden jälkeen alueen muihin telinerakennelmiin alettiin välittömästi kiinnittää varmistuspultteja, vielä siinäkin vaiheessa, kun Onnettomuustutkintakeskuksen paikkatutkijat olivat paikalla, Aho lisäsi.
Kadun reunoilla telinerakennetta kannattelevien pystytolppien perustus oli Otkesin mukaan lankunpalojen ja vanerilevyjen varassa. Lisäksi pystytolppien suojaus Itätuulenkujan liikenteeltä puuttui osittain, raportti kertoo.
Silta toteutettiin telinealan käytäntein
Siltaan kiinnitetyn telinekortin mukaan sillan kestävyyden olisi pitänyt olla 250 kilogrammaa neliömetriä kohden. Onnettomuushetkellä sillan kuormitus oli Otkesin mukaan alle puolet tästä.
– Silta oli monin tavoin alimittainen, eikä se kestänyt vaadittavia kuormia. Kun ajatellaan, että sillalle voi muodostua tungosta, sen pitäisi kestää 500 kilogramman kuorma per neliömetri, Valonen kertoi tiedotustilaisuudessa.
Espoon kaupunki pyysi telinesillasta tarjouksen kahdelta telinetoimittajalta vuonna 2021. Tarjous saatiin vain yhdeltä toimittajalta, ja kaupunki hyväksyi sen. Otkesin mukaan silta tilattiin rakennustelinelaajennuksena, eikä sille esitetty mitään teknisiä vaatimuksia.
– Mentiin telinealan käytänteiden mukaisesti, vaikka kyseessä oli yleinen silta. Sen osoittivat myös sillalle tehdyt viikkotarkastukset. Tavanomaiselle sillallehan ei tarvitse tehdä mitään viikkotarkastuksia. Silta pysyy kyllä tarkastamatta pystyssä, jos se on kunnollinen, Valonen sanoi.
Ohjaava lainsäädäntö epäselvää
Otkesin mukaan kunnan yleisten alueiden siltoja ohjaava lainsäädäntö on epäselvää eikä valvovaa viranomaista ole.
– Vastuullista viranomaista ei nyt löydy ollenkaan, tutkinnanjohtaja Valonen sanoo STT:lle.
Valosen mukaan Tapiolan telinesillan rakentamista ei tunnistettu sillan rakentamiseksi, eikä sen suunnittelu ja toteutus päätynyt mihinkään prosessiin, jolla turvallinen lopputulos olisi varmistettu.
Viranomaisvalvontaa ei tehdä kunnan yleisillä alueilla sijaitsevilla väliaikaisilla silloilla. Myös pysyvät siltarakenteet on jätetty rakentamisen lupamenettelyjen ulkopuolelle. Otkesin mukaan ympäristöministeriö tai liikenne- ja viestintäministeriökään eivät tunnista kuntien yleisellä alueella tapahtuvan siltojen rakentamisen kuuluvan hallinnonalaansa.
Myöskään aluehallintoviraston työsuojelu ei valvo telinerakennelmia, jotka sijoittuvat rakennustyömaiden ulkopuolelle.
Kuntien sillat vaatimusten piiriin
Onnettomuustutkintakeskus on päättänyt antaa tutkinnan tuloksena kaksi suositusta. Ensimmäinen on kohdennettu ympäristöministeriölle sekä liikenne- ja viestintäministeriölle ja siinä ministeriöitä suositetaan kehittämään menettelyt, joiden avulla myös kuntien pysyvät ja väliaikaiset sillat päätyvät vaatimusten mukaiseen suunnittelu- ja toteutusprosessiin. Otkesin mukaan vaatimusten olisi oltava selkeitä ja alan toimijoiden tiedossa.
Toisen suosituksen Otkes kohdentaa rakennusalan yrityksiä edustavalle Rakennusteollisuudelle. Otkesin mukaan telinealan tulisi tunnistaa vaativat siltarakenteet ja kohdentaa riittävää osaamista sekä suunnitteluun että toteutukseen.
Otkes seuraa suositusten toteutumista kymmenen vuoden ajan.
Myös poliisi on tutkinut Espoon siltaturmaa, mutta esitutkinta onnettomuudesta on kesken, kerrotaan Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta. Rikoskomisario Matti Högmanin mukaan tässä vaiheessa poliisi epäilee vaaran aiheuttamista ja lukuisia vammatuottamuksia.
– Ulkoiselta toimittajalta on tilattu selvitys sillan ominaisuuksista, ja sen valmistumista odotellaan tällä hetkellä, Högman kertoo STT:lle.
Högmanin mukaan vaaran aiheuttamisesta säädetty rangaistus on sakko tai vankeutta enintään kaksi vuotta, vammantuottamuksesta puolestaan sakko tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.