Suomalaisten turvallisuudentunne on niin vahva, että ulkomailla se herättää ihmetystä. Perusturvallisuudentunnetta eivät ole järkyttäneet edes terroriteot maailmalla.
Koettua turvallisuutta elinympäristössä tutkineen Aalto-yliopiston maankäytön suunnittelun professorin Marketta Kytän mukaan levottomuus hiertää silti suomalaisiakin.
– Näen sen lähipiirissäni. Oma 17-vuotias poikani on uudella tavalla varpaillaan. Pariisissa hän ei mennyt kovin halukkaasti katsomaan jalkapalloa Eiffel-tornin isolta screeniltä. Sydneyssä hän puhui siitä, miten houkutteleva kohde terroristeille uudenvuoden ilotulitusta seurannut ihmisjoukko olisi ollut, Australiassa lomaillut Kyttä kertoo.
Suomalaisten väkivallanpelkoja on tutkittu, mutta terrorisminpelosta ei ole selvää tutkimusnäyttöä.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuoreen mielipidetutkimuksen mukaan suomalaisista yli puolet (59 prosenttia) arvioi elävänsä seuraavan viiden vuoden aikana turvattomammassa maailmassa kuin nyt.
Eniten suomalaisia huolettavat maailman pakolaistilanne, kotimaan työllisyys ja Euroopan talousnäkymät. Uutena pelonaiheena esiin nousi kansainvälinen terrorismi.
Poliisiammattikorkeakoulun virkavapaalla olevan rehtorin Kimmo Himbergin mielestä tutkimuksesta ei voi vetää trendijohtopäätöksiä.
– Eivät suomalaiset ennen terrorismia pelänneet. Se on uutta. Olisiko niin, että pelot syntyvät uutisoinnista, Himberg kysyy.
Väkivaltauutisoinnin pelkoja lietsovasta vaikutuksesta on tutkimusnäyttöä. Marketta Kyttä muistuttaa, että myös sosiaaliseen mediaan kirjoittelevien pitäisi tuntea vastuuta sanoistaan.
– Mediaa syytetään siitä, että pelot leviävät nopeasti, mutta miten tiedotusvälineet voisivat olla kertomatta tapahtumista? Ihmisten omalle vastuulle jää se tärkein, reagoiminen. Jokaisella julkiseen keskusteluun osallistuvalla on vastuu. Pelkopuhe on lähes yhtä haitallista ja tuomittavaa kuin vihapuhe, Kyttä sanoo.
JOHANNA JURKKA