Työnantajan tai työtehtävän vaihtaminen saattaa kannattaa, jos haluat kasvattaa palkkaasi, käy ilmi Laboren eli entisen Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreesta selvityksestä.
Labore tutki työntekijätason palkkakehitystä vuosina 2017–21 valtion, kuntien ja yksityisen sektorin palveluksessa.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että siinä missä samassa työtehtävässä ja saman työnantajan palveluksessa jatkaneiden työntekijöiden palkka kasvoi vuosina 2017–21 vain hieman yli kaksi prosenttia, työtehtävää tai työnantajaa vaihtamalla työntekijä saattoi yltää moninkertaiseen palkan kasvuvauhtiin.
Esimerkiksi valtion palveluksessa työtehtävää vaihtaneiden henkilöiden palkka kasvoi samaan aikaan keskimäärin 8,7 prosenttia. Kunnan palveluksessa työtehtävää vaihtaneiden henkilöiden palkka kasvoi keskimäärin 5,7 prosenttia ja yksityisellä sektorilla työtehtävää vaihtaneiden palkka kasvoi keskimäärin 4,3 prosenttia.
Työnantajaa vaihtaneiden palkka kasvoi valtion palveluksessa olevilla keskimäärin 5,6 prosenttia, kuntien palveluksessa olevilla keskimäärin 3,1 prosenttia ja yksityisellä sektorilla olevilla keskimäärin 4,8 prosenttia.
Työvoimapula nostaa palkkoja
Erityisen kannattavaa työtehtävän tai työnantajan vaihtaminen oli ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille. Esimerkiksi valtion palveluksessa työtehtävää vaihtaneiden ylemmän korkeakoulututkinnon haltijoiden palkat kasvoivat keskimäärin 10,4 prosenttia. Kuntien palveluksessa olevien korkeakoulutettujen vastaava lukema oli 8,4 prosenttia.
Yksityisellä sektorilla korkeakoulutettujen kannatti vaihtaa työnantajaa, sillä työnantajaa vaihtaneiden korkeakoulutettujen palkka nousi vuosina 2017–21 keskimäärin 8,1 prosenttia.
Laboren johtajan Mika Malirannan mukaan palkkojen korkeat kasvuprosentit ovat seurausta työvoimapulasta, kun monilla aloilla on puutetta korkeakoulutetuista asiantuntijoista.
– Näissä tilanteissa työntekijä on päässyt kilpailuttamaan työnantajia ja käyttämään henkilökohtaista neuvotteluvoimaansa, Maliranta sanoi STT:lle.
Työvoimapulaa on Malirannan mukaan osaltaan siivittänyt Suomen yrityskentän muutos, sillä Suomessa on nyt paljon tutkimus- ja kehitystoimintaan panostavia uusia ja nuoria yrityksiä, jotka rekrytoivat korkeakoulutettuja asiantuntijoita.
Vain vähemmistö vaihtoi
Roima enemmistö työntekijöistä ei vuosina 2017–21 vaihtanut sen enempää työnantajaa kuin työtehtäväänsäkään. Esimerkiksi vuonna 2020 vain reilu 11 prosenttia työntekijöistä vaihtoi joko työnantajaa tai työtehtävää.
Yksityisellä sektorilla ja valtion palveluksessa olevilla työnantajien ja työtehtävien vaihtaminen oli yleisempää kuin kuntien palveluksessa olevilla.
Myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet vaihtoivat työnantajiaan ja työtehtäviään alemmin koulutettuja enemmän.
Malirannan mukaan tieto ei ole yllättävä, sillä korkeakoulutetut ovat usein keskimääräistä eteenpäin pyrkivämpiä ihmisiä.