Tut­ki­mus: Sa­no­ma­leh­tien asema luo­tet­ta­vim­pa­na mediana vah­vis­tuu – "Luo­tet­ta­vuus syntyy teoil­la", Ilk­ka-Poh­ja­lai­sen pää­toi­mit­ta­ja Markku Mantila ko­ros­taa

Ilkka-Pohjalaisen päätoimittajan Markku Mantilan mukaan luotettavuus ei synny julistamalla. Luotettavuus syntyy teoilla. Uutismedian liiton tilaaman tutkimuksen perusteella suomalaiset rankkaavat uutis- ja ajankohtaismedian tärkeimmäksi ominaisuudeksi luotettavuuden. Arkistokuva.

Kuva: Tomi Kosonen

Sanomalehtien ylivoima suomalaisten luotettavimpana mediana jatkaa vahvistumistaan.

Sanomalehtien asema luotettavimpana mediana on ylivoimainen. Ero toiseksi sijoittuneeseen televisioon kasvoi edelleen, ilmenee elokuussa tehdystä tutkimuksesta.

Suomalaisista peräti kolme neljästä pitää painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä luotettavina. Elokuussa toteutetun tutkimuksen perusteella koko aikuisväestöstä 76 prosenttia luottaa painettuihin tai digitaalisiin sanomalehtiin.

Seuraavaksi eniten luotetaan tv-kanaviin tai niiden verkkopalveluihin (57 %). Kolmanneksi sijoittuvat radiokanavat tai niiden verkkopalvelut (48 %).

Tärkeintä on luotettavuus

Kun suomalaisilta kysyttiin uutis- ja ajankohtaismedian tärkeimpien ominaisuuksia, kirkkaaseen kärkeen sijoittui luotettavuus. Luotettavuuden valitsi tärkeimmäksi lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta (86 %).

Ilkka-Pohjalaisen päätoimittajan Markku Mantilan mukaan luotettavuus ei synny julistamalla.

– Luotettavuus syntyy teoilla. Suomen lehdistöllä alkaa olla pitkä historia takanaan. Se on onnistunut kertomaan asioista niin kuin ne tapahtuvat. Kustantajat ovat Suomessa jo kauan sitten oivaltaneet, että ihmiset maksavat tilauksesta juuri siksi, että voivat luottaa oman lehtensä/median toimivan eettisesti, tasapuolisesti ja riippumattomasti, totuutta etsien, Mantila summaa.

Työn tulokset myös näkyvät.

– Noin korkea luottamus ei ole tullut vain muutaman vuoden aikana. Luottamuksen syntyminen vie pitkän ajan, toisaalta luottamuksen voi menettää nopeasti, Mantila muistuttaa.

Googleen, verkossa oleviin uutisportaaleihin, sosiaaliseen mediaan, tubettajiin ja blogeihin luotettavuuden liittää vain 1–4 prosenttia suomalaisista, mikä on jopa viimevuotista tulosta alempi. Lisäksi vain 2–6 prosenttia suomalaisista liittää riippumattomuuden tai asiantuntevuuden edellä mainittuihin.

Miten Ilkka-Pohjalainen huolehtii omasta luotettavuudestaan?

– Päätoimittaja on Ilkka Oy:n hallituksen valitsema ja vastaa suoraan hallitukselle yhdessä sovitun linjan noudattamisesta. Ilkka-Pohjalaisen linja on kerrottu pääkirjoituksessa tammikuussa 2020, kun I-P:n ensimmäinen numero ilmestyi.

Päätoimittajan tärkein tehtävä on huolehtia toimituksen työrauhasta.

– Toimituksen on voitava luottaa siihen, että painetilanteissa journalistisiin valintoihin ja julkaisemiseen ei pääse vaikuttamaan kukaan toimituksen ulkopuolelta. Se ei sulje pois palautetta ja vinkkejä, joista olemme kiitollisia. Julkaisupäätöksistä vastaan kuitenkin viime kädessä minä, ei kukaan muu, Mantila alleviivaa.

Riippumattomuus korostuu

Toiseksi tärkeimmäksi uutis- ja ajankohtaismedian ominaisuudeksi tuoreessa tutkimuksessa nousi riippumattomuus (77 %) ja kolmanneksi sijoittui asiantuntevuus (75 %).

Riippumattomuuden tärkeys on nyt selvästi korkeampi kuin koskaan koko viiden vuoden mittaushistoriassa. Riippumattomuus ohittaa myös aiempina vuosina toiseksi sijoittuneen asiantuntevuuden.

Mitä riippumattomuus tarkoittaa Ilkka-Pohjalaisessa?

– Ilkka-Pohjalainen on puolueisiin sitoutumaton, mutta alueeseensa sitoutunut. Itse en ole koskaan kuulunut mihinkään puolueeseen, en ole ollut ehdolla poliittisissa vaaleissa enkä mukana kenenkään poliitikon vaalikampanjassa. Linjamme mukaisesti olemme poliittisesti sitoutumattomia ja riippumattomia, tinkimättömästi, päätoimittaja Mantila päättää.

Painetut tai digitaaliset sanomalehdet saavat luotettavuuden lisäksi myös riippumattomuudesta korkeimman tuloksen (42 %). Toiseksi sijoittuvat tv-kanavat tai niiden verkkopalvelut (37 %) ja kolmanneksi radiokanavat tai niiden verkkopalvelut (33 %).

Sanomalehtiä riippumattomina pitävien osuus kasvoi viime vuoden aikana kahdeksan prosenttiyksikköä.

Sanomalehdet pysyvät suomalaisten mielissä luotettavimpina medioina niin painettuina kuin digitaalisessa muodossa. Arkistokuva.

Kuva: Tomi Kosonen

Vain 2–6 prosenttia suomalaisista liittää riippumattomuuden tai asiantuntevuuden Googleen, verkon uutisportaaleihin, sosiaaliseen mediaan, tubettajiin ja blogeihin.

– On hienoa, että myös uutismedian riippumattomuus ymmärretään erittäin tärkeäksi ominaisuudeksi. Journalistiseen riippumattomuuteen pohjaava tiedon luotettavuus on merkityksellistä koko yhteiskunnalle ja sitä kautta ihmisten hyvinvoinnille, kommentoi Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen tiedotteessa.

Somella heikko luotettavuus

Luottamus sanomalehtiin on pysynyt ennallaan viimeisen vuoden ajan, kun samalla ajanjaksolla televisio on menettänyt luotettavuudestaan kaksi prosenttiyksikköä.

Kun verrataan kahden vuoden takaiseen tulokseen, sanomalehtien luottamus on noussut yhden prosenttiyksikön, ja television laskenut viisi prosenttiyksikköä.

Sanomalehdet niin painettuna kuin digitaalisessa muodossa ovat selkeästi luotetuin kaikissa 18 vuotta täyttäneiden suomalaisten ikäryhmissä. Television ja radion luotettavuus painottuu erityisesti yli 65-vuotiaiden ikäryhmään.

Myös asiantuntevuudessa sanomalehdet ovat selkeä ykkönen (71 %), toisena televisio (61 %) ja kolmantena radio (46 %).

Googleen, verkossa oleviin uutisportaaleihin, sosiaaliseen mediaan, tubettajiin ja blogeihin luotettavuuden liittää vain 1–4 prosenttia suomalaisista, mikä on jopa viimevuotista tulosta alempi.

– Viime kuukausina on käyty kiivasta keskustelua uutismediasta ja osin yritetty vaikuttaa sen toimintaan, eikä sovi unohtaa maan rajojen ulkopuolelta tulevaa disinformaatiovaikuttamista. Hämmennysyritykset eivät ole onnistuneet muuttamaan sitä tosiasiaa, että suomalaiset luottavat erittäin vahvasti kotimaiseen, vapaaseen, journalistisin periaatteiden toimivaan uutismediaan, Kirjonen toteaa.