Helsingin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että antibioottien käyttö varhaislapsuudessa häiritsee suolistomikrobiston kehitystä.
Tutkimuksen mukaan pikkulapsi-ikäisinä etenkin laajakirjoisia antibiootteja käyttäneillä on kohonnut riskiä sairastua tulehdukselliseen suolistosairauteen ja astmaan. Varhaisella iällä antibiootteja käyttäneet kärsivät myöhemmin muita todennäköisemmin myös ylipainosta.
Helsingin yliopistossa professori Willem de Vosin johdolla tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 142 lasta, iältään 2 – 7-vuotiaita. Tutkijat selvittivät, kuinka paljon lapset olivat elämänsä aikana käyttäneet antibiootteja ja miten antibioottien käyttö näkyy heidän suolistomikrobistossaan. Lisäksi he selvittivät antibioottikäytön yhteyttä astmaan ja painoindeksiin. Tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä.
Tulokset osoittivat, että lasten suolistomikrobiomin koostumus oli selvästi yhteydessä antibioottien käyttöön. Antibiootit vähensivät mikrobiston lajirikkautta ja hidastivat sen iänmukaista kehitystä.
– Yleisesti ottaen näyttää siltä, että suoliston mikrobiston toipuminen antibioottikuurista kestää yli vuoden. Jos lapsi joutuu ensimmäisinä elinvuosinaan toistuvasti antibioottikuureille, mikrobisto ei ehkä missään välissä ehdi täysin toipua, sanoo tutkija, FT Katri Korpela, jonka väitöskirjaprojektiin nyt julkaistu tutkimus sisältyy.
Tulokset tukevat suositusta rajoittaa antibioottien käyttö vain todelliseen tarpeeseen. Tutkijat painottavat, ettei antibiootteja tulisi käyttää itsestään parantuvien infektioiden hoitoon eikä koskaan "varmuuden vuoksi".