Erämaa-alueet häviävät maapallolta hälyttävän nopeasti, kertoo tuore tutkimus.
Current Biology -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kymmenesosa maailman erämaista on hävinnyt vain 20 vuodessa. Eniten niitä on hävinnyt Amazonin alueelta ja Afrikan keskiosista.
Erämaa-alueet ovat korvaamattomia luonnon monimuotoisuudelle, sillä ihmisen toiminta kattaa yhä suuremman osan maapallon pinta-alasta. Erämaalla tarkoitettiin tutkimuksessa biologisesti ja ekologisesti yhtenäisiä seutuja, joita ihmisen toiminta ei juuri häiritse.
– Erämaata ei voi palauttaa, kun se on kerran hävinnyt. Ainoa mahdollisuus on suojella jäljellä olevia alueita, sanoo tohtori Oscar Venter Northern British Colombian yliopistosta Kanadasta.
Tutkijoiden mukaan erämaiden suojelemiseen tarvitaan ripeitä kansainvälisiä toimia.
– Meillä on varmaankin vain vuosikymmen tai kaksi aikaa kääntää kehitys, sanoo tohtori James Watson Queenslandin yliopistosta Australiasta.
– Jos emme toimi pian, jäljellä on vain pieniä erämaan rippeitä ympäri planeettaa. Se olisi tuhoisaa suojelulle, ilmastonmuutokselle ja eräille maailman haavoittuvaisimmista ihmisyhteisöistä, Watson jatkaa alkuperäiskansoihin viitaten.
Suomen Luonto -lehti kertoi torstaina selvittäneensä Suomen erämaisimman paikan Maanmittauslaitoksen, paikkatietoyritys Esrin ja maantieteen tutkijan Susanne Suvannon kanssa.
Kauimpana tieverkosta, metsäautoteistä sekä mönkijä- ja moottorikelkkareiteistä oleva piste löytyi Várdoaivi-tunturilta, joka sijaitsee Käsivarren erämaa-alueella lähellä Norjan rajaa. Paikka on noin 40 kilometriä Kilpisjärveltä koilliseen. Paikan etsinnässä otettiin huomioon myös Norjan puolella oleva tieverkko.
Seuraavaksi erämaisimmat pisteet löytyivät Lemmenjoen kansallispuistosta, Kaldoaivin erämaa-alueelta ja Bogskärin luotoryhmältä Ahvenanmaan eteläpuolelta. Viimeksi mainitun läheltä kulkee kuitenkin vilkas meriväylä.
HENRIPEKKA KALLIO / LÄNNEN MEDIA