PISA-tulosten ja koululaisten saamien arvosanojen välinen ero on suurinta ruotsinkielisellä rannikolla. Jopa joka viides kuuluu heikommin menestyneiden ryhmään. Tasoa laskee poikien heikko menestys.
Oppimistulokset Pohjanmaan alueella jäävät selkeästi jälkeen muun maan tuloksista. PISA-tulosten ja koululaisten arvosanojen vertailua vuodesta 2011 tehnyt tutkija Jouni Vettenranta Jyväskylän yliopistosta sanoo, ettei aineisto ole tarjonnut selkeää syytä havainnolle.
– Ehkä syitä pitää hakea enemmänkin kulttuurisista seikoista, elinkeinorakenteesta tai koulutuksen arvostukseen liittyvistä asioista, hän sanoo.
Pohjanmaan alueen vahva pienyrittäjyys saattaa olla selityksistä yksi. Vettenranta ottaa esimerkin Pohjois-Norjasta, missä asiaa on selvitetty.
– Alueella, missä kalastus on merkittävä elinkeino, ei panosteta hirvittävästi koulutukseen, eikä sitä arvosteta. Tällainen syy saattaa olla taustalla myös Pohjanmaalla, hän arvelee.
Myös kielellä saattaa olla vaikutusta. Vettenranta kertoo, että esimerkiksi lukutaidossa ruotsinkieliset pärjäävät suomenkielisiä heikommin.
– Matematiikassa ja luonnontieteissä erot ovat sen sijaan tasoittuneet.
PISA-pisteytyksen mukaan jopa joka viides pohjalaisoppilas kuuluu heikkojen oppilaiden ryhmään. Taustalta löytyy heikosti menestyneiden poikien suhteellisen suuri osuus.
– Tasoero pääkaupunkiseudun ja rannikkoseudun ruotsinkielisten välillä on merkittävä, Vettenranta huomauttaa.
Oma linja -tutkimushankkeessa on selvitetty myös peruskoulun oppilasarviointia. Kouluarvosanan ja PISA-testin tuloksen vertailu kertoo räikeimpien erojen löytyvän Pohjanmaalta ja Lounais-Suomesta. Esimerkiksi äidinkielessä erot vastaavat lähes yhden kouluvuoden opintoja.
Vettenranta ei löydä erolle selkeää selitystä. Hän kuitenkin muistuttaa, etteivät opetuksen kriteerit ole kovin tarkkoja.
– Oppilasarviointi kouluarvosanoilla ei ole puhtaasti tiedollinen vaan siinä on aina mukana muitakin tekijöitä. Oppilaan sukupuoli vaikuttaa siihen, miten opettaja häneen suhtautuu, Vettenranta toteaa.
Sukupuolen vaikutus näkyy muun muassa siinä, että PISA-tulosten perusteella tyttöjen matematiikan ja poikien äidinkielen arvosanat ovat korkeampia, mitä heidän osaamisensa edellyttäisi.
– Toki pojat ja tytöt oppivatkin eri tavalla, mutta heitä myös arvioidaan eri tavalla. En tiedä, onko se opettajilta tietoista, Vettenranta pohtii.
Yläkouluissa otetaan käyttöön uudet opetussuunnitelmat portaittain ensi vuoden syksystä alkaen. Vettenranta sanoo, ettei ole vielä perehtynyt siihen, tuoko uusi suunnitelma muutoksia myös oppilaiden arvioimiseen.
– Ainakin teorian tasolla se korostaa oppilaan yksilöllistä tapaa oppia, hän toteaa.
Arviointimenettelyn uudistamiseen olisi Vettenrannan mielestä tarvetta. Tällä hetkellä kriteerit on kirjattu arvosanalle kahdeksan.
– On sanallisesti kerrottu, mitä pitää osata, että saa kahdeksikon. Opettajat kuitenkin tulkitsevat ohjeita eri tavalla.
Valtakunnallisia tasokokeita Vettenranta ei aloittaisi. Järjestelmä on kallis, ja hänen mielestään se söisi myös koulunkäynnin mielekkyyttä.
– Suomalaisen koululaitoksen etuna pidetään nimenomaan sitä, että meillä on mahdollisimman vähän tällaista arviointia.
Oma linja on Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama hanke, jossa pyritään ehkäisemään syrjäytymistä peruskouluissa. Oma linjan toinen infopaketti ilmestyi maanantaina.
MARJA TYYNISMAA