Pommi-isku keskellä tuhansien valvontakameroiden vahtimaa kaupunkia vaatii huomattavaa taitoa, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija, kapteeni Antti Paronen.
Hän pitää jokseenkin yllättävänä, että terroristi onnistui iskemään nimenomaan Manchesteriin.
–Brittiläisellä yhteiskunnalla on mieltymys fyysiseen valvontaan, jota toteutetaan varsinkin Lontoon ja Manchesterin alueella lukuisilla valvontakameroilla, Paronen sanoo, mutta huomauttaa, että päivittäisen valvonnan yhdistäminen tiedustelun kautta saatuihin vinkkeihin terroriaikeista ei ole aivan yksinkertaista.
Britanniassa ei ole tehty suuria pommi-iskuja sitten vuoden 2005. Maan tiedustelujärjestelmää pidetään yhtenä maailman tehokkaimmista.
–Vaikuttaa siltä, että kun tällainen isku pystytään nykyisessä turvallisuustilanteessa tekemään, yksittäinen toimija on joko ollut hyvin tietoinen turvallisuusnäkökannoista tai sitten jotenkin hän on jäänyt huomiotta brittiviranomaisilta.
Paronen korostaa, että räjähdysaineiden tai pommiin tarvittavien aineiden hankkiminen ei ole helppoa ja usein siitä kulkeutuu tietoa myös viranomaisille. Tutkijan mukaan tekijällä tai tekijöillä on täytynyt olla runsaasti aikaa ja ammattitaitoa iskun valmisteluun. Tavoitteena on ollut nimenomaan tehdä näyttävä hyökkäys verrattuna viime aikojen kuorma-autoilla tehtyihin hyökkäyksiin.
Esimerkiksi Nizzassa, Berliinissä ja Tukholmassa terroristit ajoivat väkijoukkoon varastamillaan kuorma-autoilla. Lontoossa yksinäinen jihadisti kaahasi väkijoukkoon katumaasturilla.
Britannian terrorisminvastaisen yksikön entinen johtaja Chris Phillips totesi BBC:n haastattelussa tiistaiaamuna, että Manchesterin pommi-isku osoittaa terroristien ottaneen jälleen askelen kehittyneempään suuntaan.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko ei kuitenkaan pidä tekotapaa merkkinä terrorismin erityisestä kehittymisestä.
–Tämäntyyppiset pommit ovat olleet terroristien käytössä jo toistasataa vuotta. Tämä on ehkä tyypillisin terrorismin keino. Vaikka muutamia väkijoukkoon ajamisia on viime vuosina ollut, pommi-iskut eivät ole missään vaiheessa kadonneet kartalta, Tammikko toteaa.
Hänen mukaansa pommin käyttäminen ei vielä viittaa siihen, että teon takana olisi järjestäytynyt toimija. Tammikon mukaan Euroopassa joka tapauksessa toimii terroristisoluja.
–Tiedustelukaan ei pysty estämään kaikkea tällaista toimintaa. Toki se tekee toiminnasta hankalaa, mutta tiedustelun kyky havaita yksittäisiä, kahden-kolmen henkilön yksiköitä on kuitenkin loppujen lopuksi huono.
Tammikko varoittaa myös tekemästä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, että isku kohdistettiin nuorten suosimaan konserttiin. Hän muistuttaa, että lapset ovat olleet terroristien kohteina aiemminkin. Esimerkeiksi käyvät Beslanin kouluisku Venäjällä ja Anders Behring Breivikin hyökkäys kesäleirille Norjassa. Tekijän motiiveja ei voida tietää vielä. Kohde saattoi symboloida yleisemmin länsimaista elämäntapaa.
–Pariisin isku Bataclan-klubille oli myös isku länsimaista normaalia viihdettä kohtaan. Tällaisia viihdemaailmaan kohdistuneita iskuja on ollut ennenkin, esimerkiksi Moskovan teatteri-isku. Nyt syynä saattoi olla ihan pelkästään se, että tällaisessa kohteessa on runsaasti ihmisiä. Ilmassa on vielä niin paljon kysymysmerkkejä, että on vaikea sanoa, mikä olisi keskeisin syy paikan valinnalle, Tammikko pohtii.
Rami Nieminen
