Tutkija Tai­wa­nin vaa­li­tu­lok­ses­ta: Jän­nit­teet Kiinan kanssa tuskin ai­na­kaan vä­he­ne­vät

Taiwanin uusi presidentti Lai Ching-te eli William Lai lähti vaaleihin varapresidentin paikalta. LEHTIKUVA / AFP
Taiwanin uusi presidentti Lai Ching-te eli William Lai lähti vaaleihin varapresidentin paikalta. LEHTIKUVA / AFP

Taiwanin vaalien tuloksen myötä jännitteet Kiinan kanssa tuskin ainakaan vähenevät, arvioi saaren tilanteeseen perehtynyt väitöskirjatutkija Ari-Joonas Pitkänen Turun yliopistosta. Taiwania vuosia hallinneen demokraattisen edistyspuolueen (DPP) ehdokas Lai Ching-te eli William Lai sai yli 40 prosenttia äänistä ja nousee presidentiksi.

Taiwan on nykyisin yksi maailmanpolitiikan polttopisteistä. Kiina pitää itsehallinnollista saarta osana omaa aluettaan ja on korostanut, että Taiwanin olisi liityttävä tavalla tai toisella ennen pitkää Kiinaan.

– Pääpiirteissään presidentinvaalin tulos oli odotetunlainen. Mielipidekyselyt olivat antaneet syksyn ja talven aikana odottaa William Lain voittoa, Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen tutkija Pitkänen sanoo.

Hän muistuttaa, että nyt valittiin presidentin ohella Taiwanille uusi parlamentti. Tutkijan mukaan sillä puolella tuli merkittävämpi muutos.

– Vaikka DPP voitti presidentinvaalit, parlamentissa se ei saanut enää enemmistöä. Tämä merkitsee, että nyt presidentin puolue joutuu tekemään muiden kanssa yhteistyötä.

Voittaja lupasi puolustaa demokratiaa

Uusi presidentti Lai vakuutti voittopuheessaan puolustavansa sekä demokratiaa että Taiwanin saarta Kiinan pelottelusta huolimatta. Kiinan mukaan Taiwanin palauttaminen Kiinan yhteyteen on väistämätöntä.

– Olemme kertoneet kansainväliselle yhteisölle, että demokratian ja autoritaarisuuden välillä valittaessa seisomme demokratian puolella, Lai sanoi.

Vastavalittu presidentti vakuutti kuitenkin myös pyrkivänsä ylläpitämään suhteita Kiinaan.

– Tulen toimimaan tasapainoisella tavalla ja pitämään yllä nykyisen asioiden tilan.

Vaaleissa äänestettiin Taiwanille sekä uusi presidentti että parlamentti, mutta presidenttivetoisessa järjestelmässä presidentin valintaa pidettiin tärkeämpänä. Vaaleja seurattiin tiiviisti ympäri maailmaa Kiinan ja Taiwanin välillä kasvaneiden jännitteiden vuoksi.

Kiinan painostus jäi suutariksi?

Entä yrittikö Kiina vaikuttaa vaalitulokseen jollakin tavoin – ja jos yritti, näyttääkö se tehonneen?

– On puhuttu paljon siitä, että Kiina olisi tehnyt nyt erilaisia hybridivaikuttamisen yrityksiä. Varmaan niitä onkin ollut. Mutta kun katsoo vaalitulosta ja vaaliprosessia, minkäänlaista merkittävää vaikutusta vaalitulokseen Kiinan toimilla ei näyttäisi olleen, väitöskirjatutkija Pitkänen sanoo.

Demokraattisen edistyspuolueen ehdokkaan William Lain valinta presidentiksi ei ole Pitkäsen mukaan Kiinalle mieluisa vaalitulos.

– Kiinan ja Taiwanin suhteet ovat heikentyneet Taiwanin kahden edellisen presidenttikauden aikana, jolloin maata on johtanut DPP:n edustaja, nyt väistyvä presidentti Tsai Ing-wen.

Pitkänen muistuttaa, että DPP on itsenäisyysmielinen puolue, vaikka se ei tänä päivänä Taiwanin virallista itsenäistymistä kannatakaan.

– Heidän poliittinen tavoitteensa on täysin päinvastainen kuin Kiinan tavoite.

Tutkijan mukaan Taiwanin Kiinan-politiikka todennäköisesti säilyy olennaisilta osin samanlaisena kuin se on ollut viime vuosina.

– Jännitteet tuskin tulevat ainakaan vähenemään. Asia riippuu myös siitä, miten Kiina päättää reagoida nyt saatuun vaalitulokseen.

Kahdelle muullekin paljon ääniä

Presidentinvaalien kakkoseksi sijoittui Kuomintang-puolueen (KMT) ehdokas Hou Yu-ih, joka sai noin 33 prosenttia äänistä. Poliittisen kentän tulokkaan, Taiwanin kansanpuolueen (TPP), Ko Wen-je sai hänkin yli 26 prosentin äänisaaliin.

– Perinteisesti Kuomintang on ollut Taiwanin pääpuolueista Kiina-mielisempi. Kiinalle Kuomintangin vaalivoitto olisi ollut mieluisin tulos, vaikka sen presidenttiehdokas ei hänkään nyt kannattanut Kiinan tarjoamaa Yksi maa, kaksi järjestelmää -mallia.

Viime vuosilta tutun "symbolisen sotilaallisen uhkailun" lisäksi Kiina saattaa Pitkäsen mukaan päättää painostaa Taiwania kaupallisesti.

– Kyseeseen voivat tulla Taiwanista tuotavien tuotteiden boikotit. Kiina on edelleen Taiwanin tärkein kauppakumppani, vaikka saari onkin pyrkinyt lisäämään kaupankäyntiä muille tahoille.

Ko Wen-jen ympärille muodostetun Taiwanin kansanpuolueen suhtautuminen Kiinaan on Pitkäsen mukaan jonkin verran kysymysmerkki.

– Näyttäisi siltä, että tuo puolue haluaa toimia pragmaattisesti säilyttääkseen rauhan.

Vaikka Taiwan onkin presidenttijohtoinen järjestelmä, tämä tarvitsee monissa asioissa hyväksynnän parlamentilta. Asetelma voi suomalaistutkijan mukaan tuoda Taiwanin kansanpuolueelle vaa'ankielen aseman.

Länsimaille voi Pitkäsen mukaan riittää näiden vaalien tuloksessa se, että demokratia näyttää toimivan Taiwanissa ja vallanvaihto tapahtuu rauhallisesti.

Kiina toisti näkemyksensä yhtenäisyydestä

Kiina toisti Lain valinnan selvittyä jälleen kerran, ettei se tule sallimaan "separatistisia toimia" Taiwanissa.

– Tulemme pitämään kiinni vuoden 1992 konsensuksesta, jota yhden Kiinan periaate ilmentää. Vastustamme jyrkästi Taiwanin itsenäistymiseen tähtääviä separatistisia toimia ja ulkomaiden puuttumista asiaan, sanoi Kiinan Taiwanin asioiden viraston edustaja Chen Binhua valtiollisen Xinhua-uutistoimiston välittämässä lausunnossa.

Binhua sanoi lausunnossaan myös, että Taiwanin palauttaminen Kiinan yhteyteen on väistämätöntä saaren presidentinvaalien tuloksesta huolimatta. Kiina pitää Taiwania edelleen osana Kiinaa.

Vaaleja paikan päällä seuranneen Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan vaalitulos kertoo siitä, etteivät taiwanilaiset taipuneet Kiinan painostukseen vaalien alla.

– Viesti Kiinalle on, että me valitsemme omat johtajamme emmekä taivu häirintänne seurauksena, sanoi eräs taiwanilaisnainen BBC:lle.

- - - - -

Lähteenä myös uutistoimisto AFP.

Ilmoita asiavirheestä