Aamulehti on pestannut media-alan tutkijan Maria Lassila-Merisalon selvittämään toimittaja Matti Kuuselan juttujen todenperäisyyttä. Aamulehti kertoi asiasta torstaina.
Aamulehden vastaava päätoimittaja Sanna Keskinen arvioi, että selvitys valmistuu näillä näkymin juhannukseen mennessä.
– Selvityksessä keskitytään Kuuselan juttujen analysointiin ja todenperäisyyden selvittämiseen. Lisäksi selvitämme sisäisesti toimituksen prosessien, johtamisen ja toimituskulttuurin mahdollisia vaikutuksia siihen, että tällainen toimintatapa on päässyt syntymään ja jatkumaan vuosia, Keskinen sanoi Aamulehden jutussa.
Lassila-Merisalo valittiin selvityksen tekijäksi hänen aiheeseen liittyvän osaamisensa takia, kertoi Keskinen torstaina STT:lle. Lassila-Merisalo on väitellyt vuonna 2009 kaunokirjallisesta journalismista. Lisäksi hän on mukana hankkeessa, jossa tutkitaan luotettavaa journalistista tarinankerrontaa.
Entisiä työkavereita haastatteluun
Selvitystyön aikataulu on kova, mutta siihen tähdätään, Lassila-Merisalo sanoi STT:lle torstaina.
– Olen siinä ymmärryksessä, että osa jutuista on aika selkeitä siltä osin, että niiden tutkiminen ei kestä hirveän kauaa.
Kaikkea ei kuitenkaan Lassila-Merisalon mukaan voida varmentaa. Esimerkiksi haastateltava on voitu nimetä jutussa vain etunimellä, ihmisiä voi olla jo menehtynyt tai muuten tavoittamattomissa.
Lassila-Merisalo kertoi aikovansa esimerkiksi haastatella laajasti Kuuselan entisiä työkavereita sekä muita, jotka ovat seuranneet Kuuselan työskentelyä. Tutkija sanoi toivovansa myös Kuuselan osallistuvan selvityksen tekemiseen. Hän ei ole kuitenkaan vielä ollut yhteydessä Kuuselaan.
Lassila-Merisalo arvioi maanantaina Journalisti-lehdessä, että Kuuselan tapaus edustaa aikakausien törmäystä. Hän korosti lehdessä Aamulehden vastuuta Kuuselan toiminnasta ja sanoi pitävänsä selvänä, että Kuuselan esihenkilöt ovat tienneet tämän keksivän juttuihin sisältöä, jota lukija ei välttämättä voi erottaa tosiasioista.
Kuuselan juttuja saatetaan palauttaa
Aamulehden mukaan on hyvin mahdollista, että selvitystyön edetessä lehti palauttaa yleisön saataville Kuuselan juttuja. Tavoitteena on, että mahdollisimman monessa tapauksessa lukijalle voitaisiin yksilöidä ongelmalliset kohdat tarkemmin kuin vain ylätason fiktiovaroituksella.
Takaisin verkkoon voi palata Kuuselan jutuista sellaisia, joissa sepitettä ei ole, sekä sellaisia, joiden fiktiivinen osuus kyetään yksilöimään täsmällisesti, sanoi Keskinen STT:lle torstaina ennen selvitystyön tekijän julkistamista.
– Pysyvästi poistetuksi saattaa jäädä juttuja, joiden sepitteellistä osuutta ei kyetä selvittämään riittävän tarkasti.
Verkosta on nyt poistettuna 551 Kuuselan Aamulehteen kirjoittamaa juttua. Verkkoon jätettiin Keskisen mukaan kolme Kuuselan juttua, joihin pystyttiin lisäämään nopeasti tieto siitä, mikä kohta jutussa on sepitettä.
Keskisen mukaan poistopäätös tehtiin, koska sisäisessä selvityksessä paljastui, että sepitettä oli useissa jutuissa niin, ettei lukijan ollut sitä mahdollista tunnistaa.
Kuusela oli itse ilmoittanut kirjassaan, että hän on käyttänyt jutuissaan myös sepitettä.
Journalistin ohjeiden mukaan yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta.
Kuusela työskenteli Aamulehden vakituisena toimittajana vuodet 1983–2020 ja on toiminut sen jälkeen lehden satunnaisena avustajana.
