Kokoomus voi eduskuntavaalituloksen perusteella lähteä hallitustunnusteluihin joko porvarihallituksen tai sinipunan pohjalta. Porvarihallitus rakentuisi kokoomuksen ja perussuomalaisten, sinipuna kokoomuksen ja SDP:n yhteistyön varaan.
Enemmistöhallitukseen tarvittaisiin silti todennäköisesti mukaan keskikokoisia puolueita. Yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta kuitenkin arvioi, että keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton vaalitappiot asettavat kyseenalaisiksi juuri näiden puolueiden hallitushalukkuuden.
– Jos näitä vaaleja olisi käyty suomalaisen poliittisen kulttuurin perinteiden mukaisesti, eli kukaan puolue ei olisi asettanut mitään ennakkoehtoja sille, kenen kanssa vaalien jälkeen on mahdollista mennä hallitukseen, niin siinäkin tilanteessa varmasti hallituksen muodostaminen olisi näistä asemista aika haastavaa. Nyt sitten luo oman haasteensa vielä se, kun tiettyjä kombinaatioita tavallaan on etukäteen rajattu pois.
Vaalituloksessa ei Karimäki näe mitään sellaista, joka hänen arvionsa mukaan saisi SDP:n, vasemmistoliiton tai vihreät luopumaan etukäteen antamastaan linjauksesta, että puolueelle ei sovi hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa. Hallitusneuvottelujen alkaessa mielenkiintoa kohdistuukin nyt RKP:hen ja siihen, kuinka puolue asemoituu suhteessa perussuomalaisiin.
– Onko mahdollista löytää jotain kompromissia, kun asiakysymyksistä neuvotellaan, siihen, että RKP voisi lähteä esimerkiksi sellaiseen porvarikoalitioon, jossa perussuomalaiset olisivat mukana? Karimäki pohtii.
RKP ei ole kategorisesti kieltäytynyt hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa, vaikka moni puolueen poliitikko, puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson mukaan lukien, on kertonut pitävänsä sitä hyvin epätodennäköisenä.
Porvariyhteistyössä yhteinen näkemys löytyisi helpoiten talouskysymyksistä
Kokoomuksen ja perussuomalaisten välillä hankalimmiksi ohjelmakysymyksiksi nousevat Karimäen arvion mukaan suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon, EU- ja Eurooppa-politiikka sekä ilmastopolitiikka.
– Perussuomalaisilla on oikeastaan kaikista muista puolueista eroavat kannat näissä kaikissa kysymyksissä, Karimäki sanoo.
Hän arvioi, että yhteinen näkemys kokoomuksen ja perussuomalaisten välillä voi löytyä helpoimmin talouskysymyksistä.
Kokoomuksen ja SDP:n mahdollisessa yhteistyössä tilanne on taas päinvastainen. Karimäki ei usko, että EU-politiikka, ilmastotavoitteet tai työperäinen maahanmuutto aiheuttaisivat isoja ongelmia puolueiden yhteistyölle. Vaalikampanjoiden perusteella eniten soviteltavaa näyttäisi olevan talousasioissa.
Kokoomus on ilmoittanut, että talouden sopeutustavoitteet ensin kuudella miljardilla eurolla ja myöhemmin vielä kolmella miljardilla eurolla ovat puolueelle kynnyskysymyksiä. SDP on kuitenkin ollut haluton tekemään leikkauslistoja tai sopeutusta ja puhunut enemmän valtiontalouden tasapainottamisesta talouskasvun ja työllisyyden kautta.
"Oppositiosta käsin on vaikea edistää asioita"
Karimäki kertoo panneensa merkille, että keskusta, vihreät tai vasemmistoliitto ei antanut vaali-iltana selvää ilmoitusta oppositioon jäämisestä.
– Jos katsotaan poliittisen kulttuurin traditioita, niin olisi voinut olla jopa odotettavaa, että tällaisten tappioiden jälkeen heti sanotaan, että nyt me jäämme suosiolla pois hallitusspekulaatioista. Tällaista ei nyt ainakaan vielä kuultu. Toki kuulimme näitä puheenvuoroja ja tunnustusta siitä, että nyt kansa ei ole luottamusta antanut.
Karimäki uskoo, että ainakin vihreiden sisällä on jonkin verran niitäkin, joiden mielestä olisi tappiosta huolimatta tärkeää mennä hallitukseen. Hallituksessa puolue voi kuitenkin viedä eteenpäin omia tavoitteitaan esimerkiksi ilmastokysymysten tai luontokadon suhteen.
– Sen sijaan oppositiosta käsin oikeastaan mitään asiaa on vaikeaa edistää, Karimäki sanoo.
Puolueissa joudutaankin miettimään, lähdetäänkö tavoittelemaan kannatuksen lisäämistä oppositioasemasta käsin vai pidetäänkö tärkeämpänä sitä, että edistetään hallituksessa omia asiakysymyksiä, jos siihen on mahdollisuus.
Keskustan tilannetta Karimäki pitää siinä mielessä erilaisena, että puolue teki jo toista kertaa peräkkäin ison vaalitappion hallitusvastuun jälkeen. Jo edellisvaalien jälkeen puolueessa oli voimakkaitakin haluja jäädä oppositioon vaalitappion jälkeen.
– Voisin kuvitella, että näiden äänenpainojen osuus ei ainakaan tämän tuloksen jälkeen pienene, Karimäki sanoo.
Keskustan osalta pohdintaa aiheuttanee myös perinteisten kannatusalueiden menettäminen perussuomalaisille. Mietittäväksi tutkijan mukaan tuleekin, onko keskustan mielestä edes mahdollista valloittaa näitä alueita takaisin itselleen, jos puolue olisi porvarihallituksessa perussuomalaisten kanssa.
Annika Saarikon asemaa keskustan puheenjohtajana ei vaalitappio välttämättä Karimäen mukaan heiluta. Saarikko on kolmas puheenjohtaja päättyneen vaalikauden aikana, eikä kannatus ole vaihdosten myötä juuri muuttunut. Karimäen mukaan vaalitulos osoittaa, ettei kannatus ole puheenjohtajasta tai yhdestä ihmisestä kiinni, vaan kyse on isommasta muutoksesta suomalaisen puoluekentän ja puoluekannatuksen rakenteissa.
Maanantaina puoli yhden aikaan Saarikko tiedotti, että keskustan vaalituloksesta on vedettävissä se johtopäätös, että keskustan paikka on oppositiossa. Omaa asemaansa puheenjohtajana hän kertoi arvioivansa kevään kuluessa.
Liberaalipuolueen Twitter-suosio ilmeni kuplaksi
Nyt käydyissä vaaleissa Karimäki pitää kiinnostavana myös sosiaalisen median roolia. Esimerkiksi liberaalipuolueen kohdalla kävi niin, että Twitter-huomio loi mielikuvan korkeammasta kannatuksesta kuin mikä todellisuudessa toteutui. Karimäen mukaan hän itse odotti, että puolueella olisi ollut enemmän kannatusta tai että se olisi voinut jopa taistella edustajanpaikasta Uudellamaalla.
– Twitterin kupla on niin kovin pieni. Sitten kun lähdetään isoissa vaalipiireissä vaaleja käymään, niin siinä käy ilmi, että se todellisuus on kuitenkin sitten ehkä vähän muuta kuin ainakaan Twitterin kupla.
Karimäen mukaan vaaleissa näkyivät myös erot siinä, miten eri sosiaaliset mediat tavoittavat ihmiset. Esimerkiksi Tiktokissa oli ainakin perussuomalaisissa onnistujia, jotka tulivat valituksi eduskuntaan.