Kiinan johdon One Belt One Road -aloite (BRI) on paitsi taloudellinen myös poliittinen. Valtavalla 1?400 miljardin dollarin investointiohjelmalla on erityisesti presidentti Xi Jinpingin tuki.
BRI-aloitteen ydin on rautateissä. Kiinalaissyntyinen tutkija Nengye Liu näyttää kartalta lukuisia Kiinasta länteen johtavia rautatieyhteyksiä, joita kulkee Itä- ja Keski-Aasian sekä Venäjän eteläpuolella olevien maiden kautta Eurooppaan.
–Eurooppa on päämarkkina ja kuljetusreittien määränpää. Mutta focus on rautatieyhteyksien varteen jäävissä EU-maita heikommin kehittyneissä maissa. Sinne Kiina haluaa investoida valtavia pääomiaan, selittää Liu.
Liu vertaa BRI:tä 1400-luvun löytöretkeilijän Zheng Hen löytöretkiin. Kiinan Kolumbukseksi kutsutun Zheng Hen retket ulottuivat Kiinasta Itä-Afrikan rannikolle saakka.
Löytöretkillä tavoiteltiin uusien maanosien rikkauksia ja valta-aseman vahvistamista uusilla alueilla.
–BRI on suurin yhden maan investointiohjelma toisen maailmansodan jälkeen, sanoo Nengye Liu.
Nengye Liu on oikeustieteen tohtori. Hän on erikoistunut kansainväliseen meri- ja ympäristöoikeuteen. Hän on tutkinut muun muassa Kiinan pyrkimyksiä arktiselle alueelle.
Liu toimii vanhempana lehtorina Adelaiden yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa Australiassa. Liu on parhaillaan tutkijavierailulla Rovaniemellä yliopiston Arktisessa keskuksessa.
–Suomi kiinnostaa Kiinaa maantieteellisen sijaintinsa, teknologian ja luonnonvarojen, erityisesti metsien vuoksi. Suomi on myös EU:n jäsen, Venäjän vieressä. Se on portti Eurooppaan, selittää Liu.
Tutkimustaustansa vuoksi Liu arvioi, että Suomella on arktista osaamista, mikä kiinnostaa Kiinassa. Kiinassa rakennetaan parhaillaan arktiseen tutkimukseen erikoistuneelle tutkimuskeskukselle jäänmurtajaa. Suunnittelu ja teknologinen osaaminen on peräisin Suomesta Aker Arctic Techonologylta.
Pekka Mauno