Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola uskoo, että Dallasin tapahtumat voivat inspiroida vastaavia hyökkäyksiä myös Yhdysvaltojen muissa osissa.
– Näissä tilanteissa on aina vaarana leviämisen riski, Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaan erikoistunut Aaltola kertoo.
Suunniteltujen iskujen, kuten kesäkuisen Orlandon yökerhoiskun ja Dallasin poliisisurmien lisäksi aseet ovat lauenneet Yhdysvalloissa tänä vuonna myös tahattomasti. Vanhemmat ovat vahingossa ampuneet lapsiaan ja lapset vanhempiaan.
– Yhdysvallat näyttää olevan valmis maksamaan kovan hinnan löyhistä aselaeista, Aaltola sanoo.
Aaltola arvioi, että niin aselait kuin poliisien oikeudet tulevat korostumaan Donald Trumpin ja Hillary Clintonin presidentinvaalikampanjoissa. Republikaanit tulevat todennäköisesti vaatimaan poliiseille lisää oikeuksia voimankäyttöön, kun taas demokraatit haluavat nostaa esille poliisien liialliseen voimankäyttöön liittyviä ongelmia.
Yhdysvallat on aselakikysymyksessä vahvasti kahtiajakautunut.
Aaltolan mukaan syinä ovat maan suuri koko, kärjistyksiä ruokkiva kaksipuoluejärjestelmä ja hyvin erilaiset osavaltiot, joilla on paljon päätösvaltaa.
Löyhiä aselakeja perustellaan vuonna 1787 allekirjoitetulla perustuslailla, missä sanotaan, ettei ihmisten oikeutta aseiden kantamiseen ja käyttämiseen saa loukata.
Dallasin poliisisurmat polarisoivat osaltaan kiihkeää keskustelua aselaeista. Tämä tarkoittaa, että aselakien kiristämistä kannattavat ja vastustavat leirit takertuvat omiin näkemyksiinsä entistä tiukemmin.
Toistaiseksi jatkuvat uutiset aseväkivallan uhreista eivät ole saaneet maan kongressia tekemään kiristyksiä lakeihin.
LINDA LAINE / LÄNNEN MEDIA