Slovakian viikonlopun parlamenttivaalit voitti vasemmistopopulistinen Smer-puolue 22,94 prosentin ääniosuudella. Slovakian presidentti Zuzana Caputova nimitti sunnuntaina Smerin johtajan Robert Ficon hallituksen muodostajaksi.
Turun yliopiston valtio-opin yliopisto-opettaja Heino Nyyssönen näkee, että Slovakiassa on kolme erilaista skenaariota uudeksi hallitukseksi. Hän pitää todennäköisimpänä vaihtoehtona Smerin, HLASin ja parlamenttiin taas päässeen kansallispuolue SNS:n koalitiota.
– Smerin välit eivät ole kovin hyvät siitä irronneeseen HLAS-puolueeseen. Jotenkin tuntuu, että Smerin ja SNS:n koalitio on silti luonnollisin vaihtoehto, mutta ei eurooppalaisten silmissä ole kaikkein toivottavin koalitio, Nyyssönen sanoo.
Nyyssönen viittaa siihen, että SNS on puoluekartalla hyvin oikeassa reunassa.
– Toinen skenaario on sellainen, jossa SNS olisikin korvattu keskustalaisella tai liberaalilla PS:llä. Nykyisen presidentin puolue PS on noussut käytännössä melkein tyhjästä ja on euromyönteinen liberaalipuolue. Jos ne pystyvät muodostamaan koalition, se näyttäisi suorastaan erinomaiselta monen eurooppalaisen silmissä. Kysymys on, pystyykö PS syömään sanansa ja lähtemään tällaiseen mukaan.
PS sai vaaleissa 17,96 prosenttia äänistä.
Nyyssönen pohtii, että kolmas skenaario olisi sellainen, jossa muut puolueet liittoutuisivat Smeriä vastaan.
– En sitä täysin sulkisi pois.
Nyyssönen huomauttaa lisäksi, että nyt kävi toisen kerran peräkkäin niin, että Slovakian unkarilaisvähemmistön neljästä puolueesta yksikään ei ylittänyt viiden prosentin äänikynnystä.
– Ne ovat niin riitaisia. Nyt spekulaatio on se, loppuuko etnisellä kortilla politikointi.
Slovakian vajaasta 5,5 miljoonasta asukkaasta lähes 8 prosenttia kuuluu unkarilaisvähemmistöön.
Tutkija rauhoittelee Venäjä-puheita
59-vuotias Fico vannoi ennen vaaleja, ettei Slovakia lähetä "ainuttakaan patruunaa" Ukrainalle, ja hän on lisäksi vaatinut parempia välejä Venäjään. Nyyssönen on sitä mieltä, että Fico on "vähän yksioikoisesti" leimattu Venäjä-mieliseksi. Hän nostaa esiin panslavismin eli ajatuksen kaikkien slaavien yhteenliittymisestä.
– Ajatusta panslavismista ei ole viime aikoina pidetty esillä, mutta Slovakiassa kuitenkin vaikuttaa vanha panslavismin ajatus. Sitä kautta voi ajatella, että pyrkimys Venäjän ymmärtämiseen on ollut aika keskeistä Slovakian politiikalle hyvin pitkänkin aikaa. Se mitä ei nähdä välttämättä Suomessa, niin nämä ovat aika lailla sisäpoliittisia populistisia heittoja. Me tulkitsemme niitä ehkä liian helposti Venäjän pussiin pelaamisena, Nyyssönen sanoo.
Hän muistuttaa, että olennaista on ollut voittaa vaalit ja katsoa sitten, mitä tulee.
– Itse uskon, että Fico pysyy jonkinlaisena pragmaatikkona.
Slovakia on aiemmin esiintynyt vahvana Ukrainan tukijana. Nyyssönen sanoo, että Fico haluaa populistina heijastella kansan mielipidettä.
– Julkisuudessa on ollut paljon puhetta Venäjän disinformaation läpimenemisestä Slovakiassa, että 40 prosenttia ostaa Venäjän argumentin. Vähän samaa olen ollut haistelevinani jo pitkän aikaa Unkarista, jossa valtiollinen televisio tukee tätä argumenttia. En olisi erityisen huolissani ukrainalaisten puolesta vielä.
Visegrad-yhteistyö kasvaa?
Slovakia muodostaa yhdessä naapurimaidensa Puolan, Tshekin ja Unkarin kanssa niin sanotun Visegrad-ryhmän. Erojakin mailla on, sillä Slovakia on nelikosta ainoa, jossa on käytössä yhteisvaluutta euro.
– Lähtökohtaisesti EU-kuvio on ollut hyväksytty ja lähtökohta on ollut pragmaattinen. On pohdittu, mitkä ovat Ficon ja Unkarin pääministeri Viktor Orbanin välit. Arvioin, että Visegrad-yhteistyö voi kasvaa. Luin hallitusta tukevasta unkarilaislehdestä arvion, että Ficon voitto on myös voitto Unkarille.
Kuvio on erikoinen, sillä Fico on vasemmistopopulisti ja Orban taas oikeistopopulisti.
– Unkarissa halutaan, että keskieurooppalainen yhteistyö korostuu. Nähdäkseni Ficolla ei ole mitään sitä vastaan. Olettaisin, että yhteistyö jossain määrin tiivistyy.
Ficon asevientikommenttien ohella esillä on ollut myös Slovakian mukana oleminen esimerkiksi ukrainalaisen viljan vientiboikotissa.
– Voi olla, että tämän tyyppistä toimintaa jatketaan vielä.
Yksi Visegrad-yhteistyöhön vaikuttava asia on Puolan parlamenttivaalit kahden viikon kuluttua. Siellä tuoreimman mielipidekyselyn mukaan hallituspuolue Laki ja oikeus olisi säilyttämässä suurimman puolueen paikan.
– Puolan tapauksessa länsi suorastaan säikähti lausuntoa Ukrainalle annettavan tuen loppumisesta. Se oli nimenomaan sisäpolitiikkaan suunnattu lausunto. Ehkä niitä ei pidäkään ottaa vakavasti. Tässä on hyvin paljon samantyyppisiä (populistisia) puolueita vallassa. Tshekki näyttää tällä hetkellä selvästi poikkeukselta.
Nyyssönen sanoo, että vaikka Unkarissa ja Puolassa on nyt vallassa selkeästi oikeistolaiset puolueet ja Slovakiassa vasemmistolainen, niin erityisesti alueellisessa yhteistyössä maat pystynevät yhteistyöhön.
– Ei ole pitkä aika, kun Unkarin Orban väitti, että Slovakia ja Tshekki ovat lännen hännystelijöitä, kun taas Puola ja Unkari ovat ylpeitä kansakuntia. Tämä kuvio ei näyttäisi enää pelaavan, vaan ennemmin voisi nähdä kolmikannan (Puola-Unkari-Slovakia) vahvistuvan.