Turvallisuustilanne Euroopassa on huonoin sitten toisen maailmansodan, sanoo Euroopan komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen (kok.).
Virkkusen mukaan EU:n huippukokous järjestetään kuukauden kuluttua 20.–21. maaliskuuta. Hän sanoo, että jäsenmaiden kanssa yhdessä arvioidaan parhaillaan, pitäisikö sitä ennen järjestää ylimääräinen huippukokous turvallisuustilanteen takia.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on EU:n jäsenmaiden toimivallassa, eikä Virkkunen ota ylimääräisen huippukokouksen tarpeellisuuteen siksi kantaa. Hän kuitenkin pitää EU:n tilannetta äärimmäisen kriittisenä.
– Se, että Ukraina saa oikeuden omaan itsenäisyyteen ja omiin alueisiin, on täysin välttämätön edellytys koko Euroopan tulevaisuudelle ja turvallisuudelle. Tilanne on vaikea, Virkkunen sanoo.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on vaatinut ylimääräistä huippukokousta koolle.
Virkkunen kommentoi ajankohtaista turvallisuustilannetta Politiikan toimittajien yhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa Helsingissä aamupäivällä.
Yhdysvaltoihin totuttu luottamaan
Euroopan unionin turvallisuuden suurin uhka on, jos se ei ole yhtenäinen, Virkkunen sanoo. Hän ei sanonut suoraan, että Yhdysvallat olisi kääntynyt Eurooppaa ja Ukrainaa vastaan presidentti Donald Trumpin viimeaikaisten lausuntojen perusteella.
Virkkusesta on kuitenkin EU:n näkökulmasta erittäin huolestuttavaa, että Yhdysvallat on käynyt ensimmäisenä neuvotteluja Venäjän kanssa, vaikka Venäjä käy laitonta hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan.
Euroopassa on totuttu luottamaan siihen, että Yhdysvallat on Euroopan tukena ja puolustaa länsimaisia arvoja, demokratiaa ja vapautta, Virkkunen sanoo.
– Yhdysvallat on ollut EU:lle kaikkein tärkein strateginen liittolainen, kun turvallisuuspolitiikasta puhutaan. Meille on tärkeää pitää Yhdysvallat länsimaisessa rintamassa. Käymme koko ajan keskusteluja Yhdysvaltojen kanssa, ensi viikolla osa EU:n johtajista on menossa tapaamaan Trumpia.
Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov tapasivat tiistaina Saudi-Arabiassa, missä he keskustelivat muun muassa Ukrainan sodan päättämisestä. Ukrainan hallinnon edustajia ei ollut mukana keskusteluissa.
Trump puolestaan väitti keskiviikkona muun muassa, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on diktaattori. Trump on myös syyttänyt Ukrainaa sodan alkamisesta.
Euroopan tuki Yhdysvaltoja suurempaa
Virkkusen mukaan Eurooppa on tähän mennessä tukenut Ukrainaa yhteensä 130 miljardilla ja Yhdysvallat 115 miljardilla.
– Ykkösasia tällä hetkellä Euroopassa on, että Ukrainan sotilaallista ja taloudellista tukea pystytään vahvistamaan.
– Arvokasta on, että muun muassa Britannia, Kanada ja Turkki ovat olleet tiiviisti keskusteluissa.
EU:lla ei ole suoraa päätösvaltaa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, joten sitä koskevat päätökset vaativat jäsenmaiden täyden yksimielisyyden. Virkkunen myöntää, että se vaatii pitkiä keskusteluita, kun mukana on esimerkiksi Unkarin kaltaisia maita.
– Ukrainan tukemisessa EU on ollut jopa historiallisen yhtenäinen. Iso asia oli, että Venäjän uusista sanktioista pystyttiin päättämään.
Ukrainan tukemiseen on käytetty myös Venäjän jäädytettyjen varojen tuottoja, mutta ei itse pääomaa.
– Sille on haluttu saada iso kansainvälinen valtuutus. Siksi on katsottu, että tuottoja voidaan käyttää, mutta itse pääoma vaatisi kansainvälisen päätöksen esimerkiksi YK:n tasolta.
Onko se mahdollista?
– Tällaisen päätöksen saaminen ei ole toistaiseksi ollut mahdollista.
Jäsenmaita EU voisi tukea puolustusmenoissa muun muassa joustamalla taloussäännöistä kuten pandemian aikana. Maat voisivat siten ottaa enemmän lainaa puolustusmenoihin.
Pääministerin tapaaminen illalla
Virkkunen tapaa myöhemmin torstaina pääministeri Orpon.
Orpo ottaa illalla virka-asunnollaan Kesärannassa vastaan myös Virkkuselle raportoivat komissaarit. Keskustelujen aiheina ovat ajankohtaiset EU-asiat ja kansainväliset kysymykset.
Komissaarien vierailu kestää perjantaihin. He tapaavat vierailun aikana lisäksi presidentti Alexander Stubbin sekä kukin oman toimialansa ministerit.
EU-komissaarit vastaavat viime vuoden joulukuussa työnsä aloittaneessa komissiossa Suomelle keskeisistä aloista, esimerkiksi turvallisuudesta.