Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Tur­val­li­suu­den tunteen li­sää­mi­nen – myös kunnan tehtävä

Fyysisen turvallisuuden tunne on koskettanut kansalaisia jo kolme vuotta; siitä lähtien kun Venäjä oikeudettomasti hyökkäsi Ukrainaan. Jatkuva negatiivinen uutisointia sodasta on heikentänyt tuvallisuuden tunnetta. Presidentti Trumpin toimenpiteet Ukrainan puolustuskyvyn heikentämiseksi ja veljeily Putinin kanssa ovat vaikuttaneet samaan suuntaan.

Käsitteellä turvallisuuden tunne on toinenkin hyvin tärkeä ulottuvuus. Henkisen turvallisuuden tunne on tärkeä voimavara. Siihen voi vaikuttaa monin tavoin.

Henkisen turvallisuuden tunnetta vahvistavat arjen elämässä perheyhteisö, hyvät ystävät, harrastukset, hengellinen elämä, esimerkiksi kirkollinen seuraperinne. Henkistä turvallisuutta edistää omalta osaltaan kulttuuritapahtumiin osallistuminen. Omatoiminen liikunnan harrastus ja sosiaalisten verkostojen rakentaminen ja niissä pysyminen vahvistavat turvallisuuden tunnetta. Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käyttäminen tulee olla kaikkien saavutettavissa. Näin edistetään samalla sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia.

Vaikka hyvinvointialue on vienyt monia tehtäviä, joilla kunta on voinut vaikutta asukkaiden turvallisuuden tunteeseen, on kunnalla aina keinoja käytössä. Kotona asumista tulee kaikin keinoin edistää. Yhteistyöllä hyvinvointialueen kanssa on tärkeää asiassa.

Kaupungin tulee lisätä asukkaiden digiosaamissta. Digitaalisten palveluiden rinnalla tulee olla mahdollisuus kasvokkaiseen tai puhelunpalveluun. Digiongelmat saavat aikaan pahaa mieltä, ne heikentävät osaltaan tuvallisuuden tunnetta.

Lapsivaikutusten arviointi edellyttää sen selvittämistä, miten päätökset vaikuttavat lasten oikeuksiin.

Tulevalla vaalikaudella tulee huolellisesti selvittää mitkä palvelut ja kaupungin päätökset heijastuvat ikäihmisten arkeen heikentämällä henkisen turvallisuuden tunnetta.

Ilmari Ylä-Autio (kok.)

vaaliehdokas

Seinäjoki