Ali Abdalla (kok) kirjoitti Ilkka-Pohjalaisessa (30.7.) kokoomuksen puoluekokouksessa käsitellystä neljästä turkistarhausta koskevasta aloitteesta. Abdallan tekstissä oli useita asiavirheitä.
Turkistarhauksen taloudellisia vaikutuksia usein liioitellaan. Turkistarhauksen vientitulot ovat hyvin pieni osa Suomen tavaraviennin kokonaistuloista. Saga Fursin huutokauppojen tulokset ovat heikot turkisyrittäjille: saadut hinnat eivät ole kattaneet tuotantokustannuksia vuosiin.
Sen sijaan turkistarhauksen tukemiseen ja korvauksiin valtio käyttää muutaman vuoden aikana vähintään 80 miljoonaa euroa. Ensin covid-19-pandemian ja nyt lintuinfluenssan vuoksi. Turkistarhaus pyöriikin enää vain tukien varassa.
On ymmärrettävää, että alueellisesti työllistävyys on merkittävä asia. Fifurin tilastojen mukaan pelkän turkiskasvatuksen suora työllistävyys oli vuonna 2022 kuitenkin vain 540 henkilötyövuotta. Saga Furs, muut toimijat ja kerrannaisvaikutukset mukaan laskien luku oli 1 580 htv.
Animalian vuonna 2022 julkaisema ja professori Eija Vinnarin laatima Selvitys turkistarhauksen nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista, eli ns. turkistarhauksen exit-raportti selvitti, että yli puolessa turkistarhausyrityksistä tarhaustoiminta on osa-aikaista, ja näistä suurimmassa osassa sivutoimista.
Kiina-argumentti ei sekään pidä. Myös Suomessa eläimet kärsivät turkistarhoilla, missä niillä ei ole mahdollisuutta elää lajityypillistä elämää. Turkistuotanto ei myöskään lisäänny tai siirry muualle sen lakatessa toisaalla. Kansainvälisten turkistuottajien tilastojen mukaan turkistuotanto vähenee maailmanlaajuisesti koko ajan.
Minkkien kasvatus on globaalisti puolittunut kahdessa vuodessa ja myös kettujen kasvatusmäärät ovat voimakkaasti laskeneet. Kiinassa minkkien määrä on laskenut 9,3 miljoonasta 5,8 miljoonaan yksilöön vuosina 2020–2022. Kettujen kasvatus on vähentynyt Kiinassa 12 miljoonasta 8 miljoonaan kettuun.
Turkisten kysyntä ja hyväksyttävyys on ollut pitkään laskussa. Taloustutkimuksen mukaan Suomessa 83 % kansalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta. Vain 13 % sallisi turkistarhauksen jatkuvan nykyisellään. Turkistuotanto ei myöskään ole vihreää, päinvastoin sen päästöt ovat erittäin suuret. MTT:n tekemän tutkimuksen mukaan turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleihin. Turkikset myös aiheuttavat huomattavasti suuremmat happamoittavat päästöt kuin keinomateriaalitakit. Turkistarhaus on mahdollista lakkauttaa sosiaalisesti kestävällä tavalla. Turkistarhausta on alueilla, joiden kehittämistarpeet on jo tunnistettu. Turkistarhausalan rakennemuutos tuleekin olla osa valtion ja Pohjanmaan maakuntien välisiä aluekehittämiskeskusteluja. Tuet tulee kohdistaa alan tekohengittämisen sijaan yrittäjien tukemiseen tarhauksen lakkauttamiseksi. Taija Rinne viestintäpäällikkö Animalia ry