Turkin tunnetuin kulkukoira on epäilemättä Boji, joka taannoin oli vapaamatkustajana Istanbulin julkisissa kulkuvälineissä kymmeniä kilometrejä päivässä. Boji bongattiin someen Istanbulissa milloin metrossa, milloin Bosporinsalmen lautalla – sillä puolella, minne aurinko sattui paistamaan. Kaupungin yhteisen lemmikin seikkailuista raportoitiin jopa uutiskanava CNN:llä sekä BBC:llä.
Bojin kohtalotovereiden elämä Turkissa on nyt kuitenkin vaakalaudalla, varoittavat eläintensuojelijat.
Elokuun alussa voimaan astuneen lain mukaan kaikki ilman rekisteröityä omistajaa olevat koirat kerätään kaduilta suojiin ja pidetään niissä, kunnes koirille löydetään kodit.
Eläintensuojelijat, jotkut oppositiokansanedustajat sekä kulkukoirien asian omakseen ottaneet kansalaiset pitävät lakia vain silmänlumeena.
Heidän mukaansa lain astuttua voimaan Turkissa on käynnistynyt koirien joukkosurma, sillä suojia ei ole läheskään tarpeeksi.
Useita joukkohautoja
Turkissa on maa- ja metsätalousministeri Ibrahim Yumaklin arvion mukaan neljä miljoonaa kulkukoiraa. Tällä hetkellä suojat riittävät virallisten tietojen mukaan vain murto-osalle eli noin 105 000 koiralle. Eläinsuojelijoiden mukaan olot niissäkin ovat epäinhimilliset ja ahtaat.
Ainakin kolmessa eri maakunnassa, Keski-Turkin Nigdessä, pääkaupungin Ankaran liepeillä, Kreikan rajalla sijaitsevassa Edirnessä sekä Istanbuliin kuuluvassa Silivrissä on jo löytynyt koirien joukkohautoja.
Kuvia ja videoita joukkohaudoista on jaettu sosiaalisessa mediassa, ja ne ovat saaneet eläinten ystävät suunniltaan.
Viranomaiset ovat sanoneet haudattujen eläinten kuolleen sairauksiin tai liikenneonnettomuuksissa.
– Kollegamme menivät paikalle ja ottivat siellä valokuvia. Niistä ilmenee, etteivät eläimet ole kuolleet luonnollisista syistä, kuten paikallishallinnot väittävät. Haudoista on löytynyt 20–40 koiraa, sanoo Hayvanlara Adalet (Oikeutta Eläimille) -yhdistyksen johtaja, asianajaja Hülya Yalcin STT:lle puhelimitse.
Yalcinin mukaan yhtä joukkohautaa koskee epäily, että sen olisivat kaivaneet tavalliset kansalaiset, jotka pitävät lakia siunauksena koirien eliminoimiselle kaduilta keinolla millä hyvänsä.
Lakiesityksen aiemman version mukaan kaduilta kerättyjä koiria, joilla ei ole rekisteröityä omistajaa, olisi voitu nukuttaa. Kiivaan vastustuksen ja mielenosoitusten jälkeen maininta pakkonukutuksesta päädyttiin poistamaan.
Koiria voidaan yhä nukuttaa kuoliaaksi, jos ne esimerkiksi kantavat vesikauhua, kärsivät tai ovat kuolemansairaita. Uudet muotoilut eivät vakuuta eläinten ystäviä.
– Kaikki luulevat nyt, että heillä on lupa tappaa kulkukoiria ja -kissoja missä ja miten haluavat, Yalcin syyttää.
Asukkaat hoitaneet koiria
Osana turkkilaista kulttuuria monella liikkeenomistajalla, leipomolla tai lihakauppiaalla on oma kulkukoiransa tai -kissansa, josta kauppias pitää huolta ja jonka voi nähdä makoilemassa kaupan edustalla.
Kaupunkilaiset tekevät itse eläimille pyyhkeillä pehmustettuja koppeja pahvilaatikoista. Vapaaehtoiset tuovat eläimille omilla rahoillaan ostamaansa ruokaa joka päivä. Joillain on koiria lemmikkeinä kotonaankin.
Eläinsuojeluyhdistyksiin on tullut paljon yhteydenottoja turkkilaisilta, jotka kertovat kadulla hoitamansa eläimen kadonneen tai viedyn pois väkisin.
– Tällaisia ilmoituksia on tullut meille parin viimeisen viikon ajan Istanbulista, Ankarasta, Izmiristä, kaikista kaupungeista. Jotkut ovat nähneet omin silmin, kuinka heidän hoitamansa koira viedään pois kaupungin autolla, kertoo eläinsuojeluyhdistys Haytapin perustaja Ahmet Senpolat STT:lle.
Turkin parlamentin metsä- ja maatalousasioiden komitean johtaja Vahit Kirisci on sanonut, että suojat tulevat riittämään kaikille kulkukoirille vuoteen 2028 mennessä.
Erdogan vetosi vesikauhuun
Kaikki eivät koirista pidä. Jotkut näkevät koirat islaminuskoon vedoten likaisina eläiminä, joiden läheisyydessä ei saisi edes rukoilla.
Eläinsuojelijoiden mielestä hallituksen ja eläinsuojelijoiden välisessä riidassa on piirteitä kulttuurillisesta kamppailusta, sillä joidenkin lakia puoltavien mielestä vain länsimaistunut väestönosa suojelee koiria. Koirista huolehtijoiden joukossa on kuitenkin myös uskovaisia.
Toiset taas aidosti pelkäävät kulkukoiria. Onkin ollut tapauksia, joissa koira on syystä tai toisesta purrut tai jopa tappanut ihmisen.
– Meillä on kulkukoiraongelma, jollaista ei ole missään toisessa kehittyneessä maassa. Joissain maissa Turkkiin matkustavia on alettu varoittaa siitä, että Turkissa on kulkukoiria ja on vaara saada vesikauhu, sanoi presidentti Recep Tayyip Erdogan kansanedustajille keväällä.
Erdoganin mukaan Turkissa riski saada rabiesviruksen aiheuttama vesikauhu on sama kuin Afrikan ja Aasian maissa.
Oppositio vaatii lain kumoamista
Eläinsuojelijat myöntävät, että kulkukoiria on valtavasti. Heidän mukaansa koirista ei olisi kenellekään vaaraa ja määrä vähenisi, jos koirat leikattaisiin lisääntymisen ehkäisemiseksi ja niistä huolehdittaisiin.
Aiemman, 2004 säädetyn lain mukaan paikallishallinnot olivatkin vastuussa kulkukoirien ja kissojen rokotuksista ja leikkaamisesta, minkä jälkeen eläimet päästettiin takaisin kaduille korvamerkinnällä varustettuna. Uuden lain vastustajat toivovat paluuta vanhaan lakiin ja sen tehokkaampaan, valvottuun noudattamiseen.
– Jos paikallishallinnot olisivat hoitaneet tehtävänsä kunnolla, tänä päivänä nuorin kadulla asuva koiramme olisi enintään kahdeksanvuotias ja vanhin 14–15-vuotias, Oikeutta Eläimille -yhdistyksen Yalcin sanoo.
Turkin pääoppositiopuolue CHP toimitti torstaina maan perustuslakituomioistuimeen virallisen valituksen, jossa se vaatii lain kumoamista "perustuslain, yleisen moraalin ja omantunnon vastaisena".
– Tämä laki tullaan vielä kumoamaan, mutta valitettavasti ennen sitä moni koira kuolee, Yalcin uskoo.
– Meillä Vähä-Aasian ikiaikaisessa kulttuurissa, kuten muissakin maailman kulttuureissa, ihmisen läheisin ystävä on koira.