Tupakkatalkoot haastavat keräämään tumpit maasta varsinkin tänään vietettävän Maailman ympäristöpäivän kunniaksi.
Tupakantumpin arvellaan olevan maailman yleisin roska. Vaikka se on kooltaan pieni, tumppien heittäminen luontoon ei ole mikään pikkujuttu: Selluloosa-asetaatista tehdyt tumpit eivät maadu. Selluloosa-asetaatti on muovia, jonka hajoaminenkin kestää vuosia. Tumppien sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin.
Maailman terveysjärjestö WHO:n julkaiseman tutkimuksen mukaan tupakan tumppiosaan voi imeytyä tupakasta peräti 7 000 erilaista kemikaalia, joista osa on suoraan ympäristölle vaarallisia. Näistä esimerkkeinä ovat raskasmetalli, nikotiini, lyijy ja arsenikki.
Tupakkatalkoiden tavoitteena on kerätä tupakantumpit pois pihoilta, puistosta, teiden varsilta ja rannoilta. Talkoisiin voi osallistua kuka vain ja koska vain.
– Jopa kolme neljästä tupakoijasta heittää tumpin maahan. Teemalla Tumppi ei maadu haluamme kiinnittää huomiota tumppien ympäristövaikutuksiin ja siihen, että savuton Suomi olisi samalla myös tumpiton Suomi, toiminnanjohtaja Mervi Hara sanoo.
Maailmanlaajuisesti ympäristöön heitetään 4,5 biljoonaa tumppia joka vuosi. Suomessa ympäristöön päätyy noin neljä miljardia tumppia vuosittain. Rannikoitten ja kaupunkialueitten roskista jopa 30-40 prosenttia on tupakantumppeja. Tupakantumpeista kertyy vuosittain jätettä arviolta 340-680 miljoonaa kiloa. Tässä määrässä ei ole huomioitu muita tupakkajätteitä, kuten tupakkapakkauksia.