Pohjois-Savon käräjäoikeus on tuominnut miehen 10 vuoden vankeuteen taposta ja hautarauhan rikkomisesta. Veriteko tapahtui vuosi sitten Varkaudessa, hautarauhan rikkominen puolestaan Heinävedellä.
Uhri oli viime vuoden kesäkuussa kadonnut 25-vuotias helsinkiläismies. Oikeuden mukaan syytetty kolmikymppinen mies tappoi uhrin lyömällä tätä kirveellä useita kertoja olkapään, kaulan ja pään alueelle.
Miehet olivat viettäneet aikaa asunnossa, jossa oli tapahtuma-aikaan kaksi muutakin ihmistä. Syytetty oli ryhtynyt yhtäkkiä lyömään sohvalla vieressään istunutta uhria retkikirveellä.
Oikeuden mukaan kaksi muuta paikalla ollutta kertoivat, että ilta oli aiemmin sujunut rauhallisesti eikä kenelläkään ollut riitaa. He sanoivat lähteneensä asunnosta väkivallan alkamisen jälkeen.
Lopulta uhri jäi asuntoon makaamaan lattialle, mihin hän kuoli. Myöhemmin syytetty mies poltti uhrin ruumiin.
Motiivia ei selvinnyt
Mies myönsi lyöneensä uhria kolme kertaa päähän retkikirveellä. Hän vetosi tilanteessa hätävarjelun liioitteluun, sillä hänen mukaansa uhri oli käynyt ensin hänen päälleen. Oikeuden mukaan näytön perusteella näin ei kuitenkaan ollut.
Oikeus katsoi, että mies aiheutti uhrin kuoleman ja toimi tahallisesti. Tuomion mukaan miehen menettelylle ei selvinnyt mitään erityistä syytä.
Tilanteen yllättävyyden vuoksi uhri ei kyennyt juurikaan puolustautumaan, oikeus sanoi.
– Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että (syytetty) on tuomittava taposta keskimääräistä pidempään vankeusrangaistukseen, tuomiossa sanotaan.
Oikeuden mukaan kirveellä lyöntejä oli myös todennäköisesti enemmän kuin miehen myöntämät kolme. Ruumiin polttamisen vuoksi muita vammoja ei voitu selvittää.
Mies oli säilyttänyt ruumista eräässä asunnossa ja maastossa useita päiviä, kunnes oli polttanut sen.
Mies tuomittiin yhdistelmärangaistukseen
Mies auttoi viranomaisia ruumiin löytämisessä maastosta. Käräjäoikeus katsoi, että näin mies myötävaikutti asian selvittämiseen ja otti sen huomioon vähäisissä määrin rangaistusta lieventävänä seikkana.
Mielentilatutkimuksen mukaan mies oli tekojen aikana syyntakeinen eli ymmärsi tekonsa. Samalla tehdyn vaarallisuusarvion mukaan häntä on pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Arvioon vaikuttivat muun muassa miehen aiempi rikollisuus ja tämän väkivaltainen käyttäytyminen. Mies oli tekojen aikaan ehdonalaisessa vapaudessa.
Oikeus tuomitsi Tuukka Johannes Jaakkilan yhdistelmärangaistukseen, jossa 10 vuoden ehdotonta vankeustuomiota seuraa vielä vuoden valvonta-aika.
– Ottaen huomioon, että säännöksen tarkoituksena on estää rikoksentekijää, jonka riski uusia vakava väkivallanteko on suuri, tekemästä toisen henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaa rikosta, Jaakkilan tuomitseminen yhdistelmärangaistukseen on perusteltua, tuomiossa todetaan.