Vaasan hovioikeus teki harvinaisen päätöksen tuomarin esteellisyydestä.
SPR:n Länsi-Suomen piiri ja sen kaksi entistä työntekijää olivat riidelleet Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa työsuhteiden päättämisestä. Oikeuskäsittelyn päätteeksi SPR tuomittiin maksamaan korvauksia entisille työntekijöilleen.
Jutun pääkäsittelypäivän jälkeen käräjätuomari Jorma Isotalo oli tehnyt sovintoesityksen osapuolille kysymättä heiltä etukäteen. Isotalo oli lähettänyt sovintoesityksen sähköpostilla eri osapuolille. Viestissään hän samalla kertoi, miten aikoi jutun ratkaista.
Sovintoesitys poikkesi ratkaisusta.
Sovinto olisi tullut edullisemmaksi SPR:lle kuin käräjäoikeuden ratkaisu. SPR koki, että sitä yritettiin painostaa sovintoon. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus hylkäsi esteellisyysväitteen.
Vaasan hovioikeus puolestaan katsoi, että tuomarin puolueettomuus vaarantui asian jatkokäsittelyn kannalta.
Isotalo kiisti lausumassaan esteellisyysväitteet sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa.
Hovioikeuden päätös tarkoittaa sitä, että Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden aiemmat tuomiot kumottiin. Käräjäoikeus joutuu käsittelemään työriita-asiat uudelleen.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta pitää Vaasan hovioikeuden esteellisyyspäätöstä hyvin perusteltuna.
Tolvasen mukaan ratkaisulla on myös ennakkopäätöksen luonnetta ja sitä hyödynnetään tuomarien koulutuksessa. Hovioikeuden ratkaisuilla on laintulkintaa ohjaavaa luonnetta erityisesti menettelykysymyksissä.
Hänen mielestään hovioikeuden ratkaisu linjaa, millainen tuomarin sovinnon edistämistoiminta on sallittua.
Laissa ei asiasta ole voitu kovin yksityiskohtaisesti säädellä, eikä tämä olisi Tolvasen mielestä edes järkevää, koska käytännön tilanteet vaihtelevat niin paljon.
– Sovinnon hakeminen on vaihtoehtoinen menettely tuomiolle. Sen pitääkin olla hyvin joustavaa.
Tolvanen muistuttaa, että esteellisyyskysymykset ovat aina tulkinnanvaraisia.
– Minusta tämä oli ihan tarpeellinen ratkaisu, joka myös selkeyttää oikeuskäytäntöä.
Suurin pulma oli Tolvasen mukaan siinä, että osapuolet olivat valmistautuneet tuomion antamiseen, mutta käräjätuomari tekikin yllättäen sovintotarjouksen.
Tolvanen pitää poikkeuksellisena myös sitä, että käräjätuomari oli kertonut sovintoesityksessään, mikä hänen ratkaisunsa tulee olemaan, mikäli sovintoa ei synny.
– SPR oli varmaan ihan perustellusti kokenut sen painostukseksi. Niinhän tuomari ei saisi tehdä, Tolvanen toteaa.
Tolvasen mukaan sovittelun ideana on, että tuomari pyrkii edistämään sovintoa niin, että osapuolet etsivät ratkaisut itse.
Tolvasen mukaan tulevan työriita-asian käsittelyyn tuomariksi pitää valita sellainen henkilö, joka ei ole aikaisemmin osallistunut asian käsittelyyn Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa.
AKI PUUPPONEN