Suomessa eletään monessa suhteessa uudistusten aikaa. Maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus muuttaa merkittävällä tavalla kuntien tehtäväkenttää.
Kuntien rooli tulee selkeästi muuttumaan, kun vastuu sote-palveluiden järjestämisestä siirtyy kahdeksalletoista maakunnalle.
Tavoitteena sote-uudistuksessa on, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat entistä toimivampi kokonaisuus, jolloin lääkäriin ja muihin palveluihin päästään entistä nopeammin ja se mistä hoito hankitaan, on valittavissa vapaammin. Hoitopaikan voi valita maakunnassa myös oman kotikunnan ulkopuolelta.
Kuntien ja kuntalaisen osalta minkään omassa kunnassa ei pidä kuitenkaan muuttua liiaksi. Lääkäriin on edelleen päästävä oman kotikuntansa alueella ja palveluiden pitää olla sujuvia. Kunnat kantavat tulevaisuudessakin vastuun myös kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveyden edistämisestä.
Mitä kunnille sitten jää, kun puolet budjetista siirtyy maakunnalliselle toimijalle? Suomen Kuntaliiton kuntien kehittämisohjelman mukaan tulevaisuuden kunnat ovat merkittäviä toimijoita suomalaisessa yhteiskunnassa myös tulevaisuudessa. Sivistys-, hyvinvointi-, osallisuus- ja elinkeinoroolit korostuvat ja ns. globaalit trendit, kuten digitalisaatio haastavat kuntien toimintatapoja. Erityisen tärkeänä tulevissa uudistuksissa nähdään kuntien elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Kuntien menestys on aina vain enemmän riippuvaista sen yrittäjien ja asukkaiden menestyksestä, hyvinvoinnista ja elinvoimasta. Kuntien on myös kansainvälistyttävä entisestään yhdessä yrityselämän kanssa. Menestyvät ja kasvavat yritykset ovat kunnille tärkeitä ja tarvitaan molemminpuolista yhteistyötä. Näissä kuntia kohtaavissa uudistuksissa meidän on kaupunkina oltava vahvasti mukana ja kuultava myös asukkaiden mielipiteitä.
Viime päivien uutisointi saa miettimään poliittisen ilmapiirin muutosta. Liioittelulla, kärjistämisellä ja jopa tahallisella väärinymmärryksellä pyritään suuntaamaan ihmisten ajatukset väärään suuntaan. Ensimmäisenä mediassa ollut uutinen on se, joka leviää ja jälkeenpäin tulleet uutisoinnit ovat värittyneet lisämaustein. Kärjistämisen kulttuuri tuntuu olevan villitys, joka alkaa näkyä nyt jo myös kunnallisessa päätöksenteossa. Tunteiden herättäminen onnistuu vain kärjistämällä. Vaaditaan sivistystä ja median lukutaitoa, että ymmärretään asioiden oikea laita.
Kielipolitiikka luo sote-uudistukseen liittyen uhkakuvia ja haastaa yhteistyötä. Näyttää siltä, että Seinäjoesta on tullut uhka ruotsinkielisille palveluille? Seinäjoelle tämä joutuminen kielipolitiikan välineeksi on hyvin vahingollista. Seinäjoki ei todellakaan halua olla suomenruotsalaiselle väestönosalle uhkakuva heidän palveluilleen. Eikä Seinäjoki halua myöskään sitä, että kielipolitiikkaa käytetään aluepoliittisen edunvalvonnan välineenä, jossa aina perustuslakia myöden haetaan perusteita Seinäjoelle epäedullisiin hallinnollisiin ratkaisuihin.
Seinäjoki tarvitsee avoimuutta ja hyviä yhteyksiä kaikkiin suuntiin. Eikä vähiten Pohjanmaan rannikolle, jonka kansainvälisyys, osaaminen ja rikas kulttuuri ovat voimavara ja mahdollisuus myös Seinäjoelle.
Näillä ajatuksin tunteiden valloittamaa joulun aikaa.
Kati Ojaniemi
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (Kesk)
Seinäjoki