Ukrainan sotaan perehtynyt brittitoimittaja Luke Harding arvioi, että Ukraina ryhtyy varmasti vastahyökkäykseen Venäjää vastaan, mahdollisesti touko-kesäkuussa. Hänen mukaansa Ukrainan on tärkeää osoittaa omalle kansalle ja läntisille kumppaneille, että se kykenee ottamaan aloitteen ja valtamaan takaisin miehitettyjä alueita.
– Heidän täytyy tehdä se, mutta ei siitä helppoa tule, Suomessa vieraillut Harding sanoo STT:n haastattelussa.
Harkovan ja Hersonin alueiden takaisinvaltausta seurannut Harding ennustaa minkä tahansa alueiden vapauttamisen antavan "uskomattoman buustin" Ukrainan taistelutahdolle.
Samalla Harding ennustaa sodan jatkuvan vielä pitkään, koska myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin täytyy yrittää saavuttaa jotain, jottei hyökkäyssota vaikuta epäonnistumiselta. Sodan pitkittyminen hyödyttää hänen mukaansa Venäjää, jolta ammukset ja ohjukset eivät ole päinvastaisista väitteistä huolimatta suinkaan loppumassa.
Putin myös laskee länsimaiden pian väsyvän Ukrainan tukemiseen ja vallanvaihtojen eri maiden johdossa mahdollisesti hyödyttävän Venäjää. Ajatuksessa voi Hardingin mukaan olla perää.
– Jos (Donald) Trumpista tulee presidentti, tuki Yhdysvalloista loppuu heti seuraavana päivänä. Ukraina jatkaisi kyllä taistelua, mutta paljon huonommista asemista, Harding arvioi.
"Niinistö vakuuttui hyökkäyksestä joulukuussa 2021"
Guardian-lehden Moskovan-toimitusta johtanut Harding sai lähtöpassit Venäjältä jo vuonna 2011, ensimmäisenä länsitoimittajana kylmän sodan jälkeen, kuten hän itse muistuttaa.
Harding on kirjoittanut useita tietokirjoja, joista tuorein, Ukrainan sotaa käsittelevä Hyökkäys (Into Kustannus) ilmestyi hiljattain suomeksi.
Harding oli Ukrainassa helmikuussa 2022 juuri ennen suurhyökkäystä ja sen jälkeen. Hän ei yllättynyt, koska kertoi lukeutuneensa siihen melko pieneen joukkoon, joka uskoi joukkojen ja kaluston keskittämisen merkitsevän Venäjän hyökkäystä.
– Se oli kauheaa. En saanut siitä minkäänlaista tyydytystä, mutta kyllä siinä oli vähän sellaista tunnetta, että "mitäs minä sanoin", Harding muistelee.
Hänen mukaansa Yhdysvaltain ja Britannian tiedustelutietoihin ei uskottu esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa. Suomi oli poikkeus. Harding kertoo, että presidentti Sauli Niinistö vakuuttui Venäjän hyökkäysaikeista jo joulukuussa 2021 kuultuaan Yhdysvaltain tiedustelutiedoista.
"Ukrainalaiset eivät ole venäläisiä"
Ukrainan kova vastarintakaan ei ollut Hardingille täysi yllätys. Hän kertoo ymmärtäneensä, että väitti Putin mitä tahansa, ukrainalaiset eivät ole venäläisiä. Paitsi oma historia ja kulttuuri, ukrainalaisilla on oma tapansa suhtautua ja toimia yhteiskunnassa, joka ei rakennu venäläiseen tapaan ylhäältä alas vaan horisontaalisesti.
– Ukrainalaiset ovat itse asiassa melko anarkistisia ja vihaavat sitä, että joku kertoo heille miten pitäisi toimia, Harding kuvailee.
Niinpä ukrainalaiset muodostivat erilaisia verkostoja hankkiakseen armeijalle tarvikkeita tai tehdäkseen vaikka polttopulloja. Hardingin mukaan Putin taas kuvitteli virheellisesti, että ongelma on ratkaistu, kunhan presidentti Volodymyr Zelenskyi saadaan pois päiviltä.
– Todellisuudessa Putin taistelee kokonaista kansakuntaa, 40 miljoonaa ihmistä vastaan, kuin muurahaisarmeijaa, Harding kuvailee.
Suomi uuden kylmän sodan eturintamassa
Hardingin mukaan Ukrainan ja Venäjän sota on poikkeuksellisen selkeä taistelu hyvän ja pahan välillä. Hänen mukaansa tämän hetken tapahtumat voivat näyttää tulevaisuudessa samalta kuin miten me olemme tottuneet näkemään 1930-luvun kehityksen Saksassa.
– Minusta tämä on meidän Hitler-hetkemme. Pitää sanoa selkeästi, että se, mitä Ukrainassa nyt tapahtuu, on venäläistä fasismia, Harding muotoilee.
– Siksi Ukrainan tukeminen on moraalisesti välttämätöntä, hän lisää.
Toisen historiallisen vastaavuuden voi löytää toisen maailmasodan jälkeisestä ajasta, jolloin länsimaailma yritti estää Yhdysvaltain johtamalla patoamispolitiikalla kommunismin leviämistä.
– Olemme nyt pudonneet jonkun madonreiän kautta takaisin menneisyyteen. Nämä ovat jälleen kylmän sodan alkupäiviä, Harding sanoo.
Suomi on tämän patoamispolitiikan eturintamassa, eikä Harding näe Naton uusimmalla jäsenmaalla olevan näköpiirissä mahdollisuuksia palata normaaleihin naapuruussuhteisiin.
– Suomi ei voi muuttaa Venäjää, ja teillä on maantieteellinen ongelma, hän viittaa pitkään itärajaan.
Putinin viimeinen näytös jo menossa
Virallisesti Venäjän mustalle listalle viime vuonna päässyt Harding arvioi maan nykyhallinnon olevan vähemmän vakaa kuin yleisesti oletetaan. Vallankumoukseen hän ei Moskovassa usko, mutta arvioi silti 70-vuotiaan Putinin tarun olevan kääntymässä kohti loppuaan, pitivätpä esimerkiksi huhut syövästä paikkansa tai ei.
– Jos tämä olisi Shakespearen viisinäytöksinen näytelmä, niin olisimme varmasti katselemassa sen viimeistä näytöstä. Muutama kohtaus on ehkä vielä jäljellä, Harding vertaa.
Hän ei väitä tietävänsä, milloin muutos tapahtuu ja Putin väistyy, mutta se yllättää joka tapauksessa. Muutos ei merkitse välttämättä sitä, että Putinin hallinnon tilalle tulisi jotain demokraatista. Edes Ukrainan sodan loppua ei ole ehkä luvassa, mutta mahdollisuuksia siihen avautuu.
Lopuksi on pakko kysyä Putinin väitetyistä kaksoisolennoista. Hardingin mukaan Ukrainan korkeiden tiedusteluviranomaisten mukaan on varmaa, että sellaisia on.
Brittitoimittaja ei ole itse asiasta varma, mutta sanoo suhtautuvansa erittäin epäillen esimerkiksi uutiskuviin Putinin vierailuista Ukrainan miehitetyille alueille. Presidentti kun on tunnetusti vainoharhainen omasta turvallisuudestaan.
– Joko kyseessä on aito Putin, mutta ei Ukrainassa, tai sitten aito Ukraina, mutta ei Putin, Harding arvioi.