Orpon hallitus on antanut ensimmäisen talousarvioesityksensä eduskunnalle. Talousarviossa heijastuu hallituksen tavoite tasapainottaa valtiontaloutta 6 miljardilla eurolla vaalikauden aikana.
Kun valtiontaloutta tasapainotetaan, on olemassa pääsääntöisesti kolme vaihtoehtoa, jonka kautta päästään tavoitteeseen. Voimme joko leikata palveluita, nostaa veroja, tai kohottaa työllisyysastetta. Poliittisesti, ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta, työllisyyden lisääminen on vähiten kivulias tie. Meidän kaikkien on tunnustettava se yksinkertainen tosiasia, että oli sitten kyse yksityishenkilöistä, yrityksistä, kunnista tai valtiosta, tulojen on lopulta ylitettävä menot, muuten korttitalo romahtaa.
Kansainvälinen poliittinen tilanne on edelleen epävakaa ja arvaamaton. Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainaa vastaan jatkuu. Hamasin ja Israelin välinen konflikti luo lisää epävakautta kansainväliseen kehitykseen ja maailmanmarkkinoihin. Niin kauan kuin sodat jatkuvat, tulee taloudellinen kehitys olemaan epävakaa. Talousarviossa ilmoitetut investoinnit turvallisuuteen ja puolustukseen ovat välttämättömiä nykypäivän levottomassa maailmassa.
Hallituksen tavoitteena on korottaa työllisyysastetta vähintään 100 000 työntekijällä tämän hallituskauden aikana. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus on käynnistänyt useita merkittäviä uudistuksia. Niillä pyritään vahvistamaan työnteon kannustimia, helpottamaan rekrytointia, kehittämään kansainvälistä rekrytointia ja lisäämään paikallisten sopimusten käyttöä työmarkkinoilla. Tavoitteena on myös parantaa työhyvinvointia, lisätä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja jatkaa työ- ja elinkeinopalveluiden uudistamista.
Erityisesti lakko-oikeutta koskevista uudistuksista on keskusteltu laajasti. Keskustelussa on tärkeää huomioida, että hallitus haluaa lähinnä rajoittaa poliittisia lakkoja. Lakot, jotka kohdistuvat demokraattisesti valitun eduskunnan tekemiin poliittisiin päätöksiin, ovat keino heikentää demokraattista parlamentarismia.
Ehdotuksen mukaan poliittiset lakot lyhennettäisiin enintään yhteen päivään, kuten useissa muissakin demokraattisissa maissa on tehty. Hallitus haluaa myös rajoittaa niin sanottujen tukilakkojen mahdollisuutta, joilla on kohtuuttomia seurauksia viattomille ihmisille. Työtaisteluihin liittyvien lakkojen osalta lainsäädäntöä ei muuteta.
Myös ensimmäisen sairauspoissaolopäivän muuttaminen omavastuupäiväksi on herättänyt paljon keskustelua. Tämä on ollut voimassa jo pitkään naapurimaissamme. Omavastuupäivää ei sovellettaisi viiden vuorokauden tai sitä pidempiin sairauslomiin, eikä silloin kun työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista. Työehtosopimuksissa voidaan sopia myös muista järjestelyistä.
Pienet ja keskisuuret yritykset ovat jo pitkään vaatineet parempia mahdollisuuksia tehdä paikallisia sopimuksia. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisäämällä voidaan puuttua erilaisiin työpaikkakohtaisiin haasteisiin aivan eri tavoin kuin laajoilla työehtosopimuksilla. Uskon myös, että vuoropuhelu ja luottamus, joihin paikalliset sopimukset perustuvat, lähentävät työnantajia ja työntekijöitä ja johtavat sujuvaan, rakentavaan ja kannattavaan työympäristöön.
Haasteita on, mutta elämme silti turvallisessa maassa, jossa on kaikki mahdollisuudet hyvään tulevaisuuteen. Jos menetämme uskon tulevaisuuteen, menetämme myös tulevaisuuden. Siksi talousarviossa tehdään monia tärkeitä investointeja tulevaisuuteen.
Infrastruktuuri-investoinnit ja investoinnit koulutusalaan sekä työmarkkinauudistukset ovat toimenpiteitä, jotka näyttävät meille tien ulos nyt kokemistamme taloudellisesta haasteesta.
Anders Norrback
RKP:n kansanedustaja Närpiöstä