Suomeen tuotiin vuonna 2022 laittomasti Norjasta noin 36 000 kiloa lahtivalaan lihaa, kertoo Tulli. Valaanliha oli valjakkokoirille tarkoitetussa koiranmakkarassa, joka sisälsi puolet valaanlihaa ja puolet siipikarjanlihaa. Yhteensä koiranmakkaraa tuotiin 72 000 kiloa.
Valaanlihaa sisältänyt koiranmakkara ei ollut myynnissä markkinoilla, vaan se oli Tullin mukaan valmistettu Norjassa suomalaisen maahantuojan tilauksen perusteella. Lahtivalaan tuonti Euroopan unioniin on kielletty.
– Keskeinen syy valaanlihaa sisältäneen koiranruoan tuonnille on ollut edullinen hinta. Tällaisilla tuontimäärillä on ruokittu iso määrä koiria, sanoo tiedotteessa tutkinnanjohtaja Tuomo Kunnari.
Tutkinta alkoi, kun Ruotsin tulli ilmoitti Suomeen matkalla olleesta kuormasta Tullille. Tullausasiakirjoissa oli epäselvyyksiä, ja Ruotsin tulli käännytti lähetyksen Norjaan.
Laki ja yleissopimus kieltävät
Tulli kertoo tehneensä tutkinnassa yhteistyötä Ruotsin ja Norjan viranomaisten kanssa. Tutkinnassa on kuultu epäiltyinä viittä ihmistä. Asiassa epäillään törkeää luonnonsuojelurikosta ja tulliselvitysrikosta. Tutkinta on siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaan.
Tulli kertoo, että lahtivalas kuuluu kansainvälisen Cites-yleissopimuksen alaisiin lajeihin ja lisäksi Suomen kansallinen laki valaiden ja arktisten hylkeiden suojelusta kieltää valaanlihan ja muiden valastuotteiden tuonnin Suomeen kaikista maista.
Cites-sopimuksella suojellaan eläin- ja kasvilajeja, joita uhkaa niillä käytävä kansainvälinen kauppa.
– Cites-sopimuksen lisäksi myös Norjan kansallinen Cites-lainsäädäntö kieltää lahtivalaan viennin kaupalliseen tarkoitukseen Suomeen, tiedotteessa sanotaan.
Kaupallinen pyynti kiellettiin 1986
Kansainvälinen valaanpyyntikomissio kielsi kaupallisen valaanpyynnin jo vuonna 1986, kun osa valaslajeista oli pyydetty lähes sukupuuttoon. Alkuperäiskansojen harjoittama pyynti on koko ajan ollut kiellon ulkopuolella, sillä sen merkitys valaskannoille on katsottu merkityksettömäksi.
Islanti, Norja ja Japani ovat sanoutuneet irti valaanpyyntikiellosta, ja ne ovat ainoat maat, jotka sallivat kaupallisen valaanpyynnin.
Japani aloitti kaupallisen valaanpyynnin uudelleen vuonna 2019 kolmen vuosikymmenen tauon jälkeen. Päätöstä on kritisoitu kansainvälisesti. Esimerkiksi luonnonsuojelijat ovat kutsuneet käytäntöä julmaksi sekä vanhanaikaiseksi. Japani on jo kauan sanonut, että valaanpyynti on maan perinne eikä kansainvälisen yhteisön tulisi puuttua asiaan.
Islanti antoi pyyntiluvan 2029 saakka
Islannin hallitus antoi joulukuun alussa kahdelle valaanpyyntiyhtiölle luvan valaiden pyynnin jatkamiseen vuoteen 2029 saakka. Pyyntilupa myönnettiin 209 sillivalaalle ja 217 lahtivalaalle vuodessa. Kansainväliset ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöt ovat kehottaneet Islantia kieltämään valaanpyynnin.
Vuonna 2023 Islannin hallitus keskeytti valaanpyynnin kahdeksi kuukaudeksi sen jälkeen, kun hallituksen eläinlääketieteellinen selvitysryhmä totesi, etteivät pyyntimenetelmät noudata maan eläinsuojelulainsäädäntöä. Valaanpyynnissä käytettävien räjähtävien harppuunoiden arvioitiin aiheuttavan valaille pitkittynyttä kärsimystä, sillä harppuunan osumasta voi kestää viisi tuntia valaan kuolemaan.