Suomen tavaroiden ulkomaankaupan hintahuippu jäi taakse jo viime vuoden kesäkuussa, kertoo Tulli. Siitä lähtien sekä viennin että tuonnin hinnat ovat laskeneet jo reilun vuoden ajan.
Syyskuussa vientihinnat laskivat 7 prosenttia vuoden takaisesta ja tuontihinnat 11,4 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.
– Deflaatio on alkanut ulkomaankaupassa eli hinnat laskevat edellisvuodesta. Hinnat ovat kuitenkin vielä toissavuoden tasoa korkeammalla, sanoo tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä tiedotteessa.
Deflaatio ei kuitenkaan koske kaikkia tuotteita, vaan esimerkiksi elintarviketuonnissa hinnat ovat sitkeästi kasvussa.
Hintojen lisäksi tuntuvia muutoksia on tapahtunut myös viennin määrissä. Tänä vuonna vientimäärät ovat jääneet pienemmiksi kuin koronavuonna 2020. Vuoden 2020 vientimäärät olivat taas lähes kymmenyksen pienemmät kuin vuonna 2010.
– Suomen tavaravienti on määrällisesti supistunut viime vuodet. Suomen viennin määrä on karkeasti vuoden 1999 tasolla. Tämä on yksi iso syy Suomen talouden hitaalle kasvulle, Penttilä toteaa.
Suomen tavaraviennin arvo laski syyskuussa 12,3 prosenttia vuoden takaisesta, ilmenee Tullin tavaroiden ulkomaankaupan ennakkotilastosta. Etenkin metsäteollisuuden vienti on huvennut rajusti keväästä lähtien. Alan kokonaisviennin arvo laski 30 prosenttia syyskuussa vuoden takaisesta.
Energiatuonti putosi nopeasti
Suomen tavaratuonnin arvo laski syyskuussa 21 prosenttia viime vuodesta. Etenkin energian hintojen lasku oli rajua. Tammi-syyskuussa energiatuotteiden tuonti oli 8,2 miljardia euroa, kun vuosi sitten arvo oli 13,7 miljardia.
Venäjän kohdalla pudotus on ollut nopea. Venäjän osuus energiatuotteiden tuonnista tammi-syyskuussa 2021 oli reilu puolet, tammi-syyskuussa 2022 enää 21,7 prosenttia. Tänä vuonna se oli tammi-syyskuussa vain 0,7 prosenttia.
Jäljellä energiatuonnissa Venäjältä on enää pienet määrät LNG-maakaasua. Tänä vuonna maakaasua on tuotu Suomeen valtaosin Yhdysvalloista ja Norjasta.
