Tu­li­pa­los­ta kär­si­nyt Tor­ni­ta­lo on Touko Saaren kä­si­alaa - Kaup­pa­lan­ark­ki­teh­din monet työt on purettu tai jou­tu­vat pian pus­ku­trak­to­rin ruuaksi

Seinäjoki
Palo levisi Kalevankadun Tornitalon kattorakenteisiin. Kattoa avattiin noin 50 neliön alueelta.
Palo levisi Kalevankadun Tornitalon kattorakenteisiin. Kattoa avattiin noin 50 neliön alueelta.
Kuva: Aisha Benahmed

Tornitalona tunnettu, Seinäjoen keskustassa oleva kerrostalo syttyi palamaan maanantaina. Kalevankadulla viisikerroksisessa rakennuksessa on sekä liike- että asuintiloja. Viralliselta nimeltään rakennus on Kiinteistö Oy Lakeudentorni.

Tulipalo riehui lähinnä ylimmässä kerroksessa ja kattorakenteissa. Kattoterassi tuhoutui palossa kokonaan. Henkilövahingoilta vältyttiin. Palokunta ei tässä vaiheessa lähde arvioimaan tulipalon syttymissyytä.

Tornitalon suunnitteli Touko Saari vuonna 1960. Kuutiomaisen rakennuksen seinäpinta on myöhemmin vaihdettu jännittävän vihertävästä kiiltävään valkoiseen.

Tornitalon julkisivua korjattiin viimeksi vuonna 2021. Talo valmistui vuonna 1960. Silloin se oli kaupungin korkeimpia rakennuksia.
Tornitalon julkisivua korjattiin viimeksi vuonna 2021. Talo valmistui vuonna 1960. Silloin se oli kaupungin korkeimpia rakennuksia.
Kuva: Kari Löfhjelm

Touko Saari

  • Paimiossa vuonna 1928 syntynyt Touko Saari valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1957.

  • Seuraavana vuonna hänet valittiin Seinäjoen kauppalanarkkitehdiksi. Virassa Saari työskenteli vuoteen 1963.

  • Saari oli alueen ensimmäisiä arkkitehteja.

  • Saari vaikutti huomattavasti juuri kaupungiksi tulleen Seinäjoen yleiskuvaan. Hänen suunnittelemia kerrostaloja rakennettiin esimerkiksi Koulukadun varteen.

  • Vuosina 1958–59 järjestettiin Seinäjoen kaupungintalon suunnittelukilpailu. Silloin luonnosteltiin myös kirjasto, valtion virastotalo ja teatteritalo. Kaupungintalo rakennettiin 1961–62, joten Saari pääsi työnsä puolesta kosketuksiin arvostamansa Alvar Aallon kanssa.

Arkkitehti Touko Saari kuoli Paimiossa pitkäaikaiseen sairauteen lokakuussa 2007. Saari työskenteli Seinäjoella kaupunginarkkitehdin virassa.
Arkkitehti Touko Saari kuoli Paimiossa pitkäaikaiseen sairauteen lokakuussa 2007. Saari työskenteli Seinäjoella kaupunginarkkitehdin virassa.
Kuva: Arkistokuva

Saaren ensimmäisiin suunnittelutöihin kuuluu vanha paloasema (1960), joka odottaa purkamista. Koulukadulla kohoava Ilkka-Pohjalaisen toimitalo, jossa Eparikin sijaitsee, on samalta vuosikymmeneltä.

Kirkkokadulla ollut ammattikoulun rakennus (1961–64) on jo vedetty maan tasalle. Matti Visannin suunnitteleman Marttilan koulun lisärakennuksen suunnitteluun Saari pääsi vuonna 1961.

Vanha paloasema puretaan tulevien kerrostalojen alta.
Vanha paloasema puretaan tulevien kerrostalojen alta.
Kuva: Tomi Kosonen
Mandinkulma valmistui Seinäjoen keskustaan vuosina 1961–64.
Mandinkulma valmistui Seinäjoen keskustaan vuosina 1961–64.

Yksi Saaren työ on Mandinkulman liike- ja asuinrakennus (1961–64).

Komea kauppaoppilaitoksen talo (1967) on kylmillään ja odottanee sekin puskutraktoreita.
Komea kauppaoppilaitoksen talo (1967) on kylmillään ja odottanee sekin puskutraktoreita.
Kuva: Raimo Hautanen

Kauppaoppilaitos on Saaren upeimpia töitä. Lasia ja tiiliseinää yhdistelevä talo (1967) ihastuttaa tasapainoisella pylväiköllään ja pyöreäseinäisellä auditoriollaan. Tyhjillään ja kylmillään oleva massiivinen rakennus odottanee sekin puskutraktorin tönäisyä.

Törnävän kaupunginosassa on lukuisia Saaren suunnittelemia rakennuksia, jotka edustavat aikakautensa perusarkkitehtuuria. Esimerkiksi Törnävän ammattikoulu on Saaren käsialaa. 1980-luvun lopulla Saari suunnitteli hotelli Sorsanpesään laajennusosan, johon tuli hotellihuoneita ja toimistotiloja.

Etelä-Pohjanmaan liitto sai vuonna 2021 Saatsi Arkkitehdit Oy:ltä selvityksen maakunnallisesti arvokkaasta rakennutusta kulttuuriympäristöstä. Siinä luonnehditaan Touko Saaren työtä näin:

”Arkkitehti Touko Saaren laaja tuotanto käsittää keskeisiä julkisia kohteita erityisesti Seinäjoella, mutta myös monissa muissa maakunnan keskustoissa. Hänen tunnistettava tuotantonsa yhdistelee rationaalisia lasirakenteita ja orgaanisia tiilimuurauksia ja vahvistaa Etelä-Pohjanmaan kuvaa Alvar Aallon perintöön nojautuneena modernina maakuntana.”

Ilmoita asiavirheestä