Robottien yleistyminen ei väistämättä johda massatyöttömyyteen, sillä vielä roboteilta puuttuu inhimilliseen toimintaan liittyvä tilannetaju ja riittävät viestintätaidot.
Teknologian kehitystä on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhasen mukaan kuitenkin turha jarruttaa.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tiistaina julkaisemassa raportissa Robotit töihin Kauhanen kirjoittaa artikkelissaan Uusi työnjako, että robotisoituminen vie ihmisiltä töitä ja muuttaa työtehtäviä, mutta synnyttää myös uusia töitä.
– Uusia tehtäviä ja ammatteja on vaikea kuvitella, siksi pysähdymme helposti voivottelemaan, että robotit vievät ihmisiltä töitä, Kauhanen kirjoittaa.
Mahdollisina uusina ammatteina Kauhanen listaa palvelurobotin apulainen, big datan syväsukeltaja, personoitujen etämatkojen tuottaja, kehomuunnelmiin erikoistunut eetikko, tekoäly-vuorovaikutuksen valmentaja, jätedatan käsittelijä, 3D-elinten agentti, data-panttivankitilanteiden ratkaisija, itseohjautuvan liikenteen suunnittelija ja keinolihatehtaan insinööri.
Automatisoitumisen ennakoidaan vievän Suomessa noin seitsemän prosenttia nykyisistä työpaikoista seuraavan kahdenkymmenen vuoden kuluessa.
Vaaravyöhykkeessä ovat erilaiset kokoonpano- ja lajittelutyöt sekä yksinkertaiset toimistotyöt. Sen sijaan roboteilla on vaikea korvata ongelmanratkaisukykyä vaativia asiantuntijatehtäviä ja viestintätaitoihin perustuvaa esimies- ja myyntityötä.
– Robotisoituminen ei johda massiiviseen työttömyyteen, koska roboteilla pystytään korvaamaan enemmänkin yksittäisiä työtehtäviä kuin kokonaisia ammatteja, joihin kuuluu moninaisia työtehtäviä, Kauhanen arvioi.
Taloushistorian valossa teknologinen kehitys on luonut enemmän työpaikkoja kuin tuhonnut niitä.
Vielä ollaan kaukana tilanteesta, jossa roboteilla olisi merkittävä rooli arjessa ja työpaikoilla.
– Tämä johtuu siitä, että robottien luominen on hyvin hankalaa. Ne toimivat hyvin ennalta määrätyissä tilanteessa ja erittäin säännöllisissä ympäristöissä, Kauhanen toteaa artikkelissaan.
Sellaisen robotin luominen, joka osaisi tunnistaa erilaisia tilanteita, toimia tilanteen vaatimalla tavalla ja liikkua muuttuvassa ympäristössä on Kauhasen mukaan vielä vaikeaa.
Arviot uhan alla olevista työpaikoista eivät ole suoraviivaista ennustamista. Kauhanen perustelee tätä sillä, että uusien teknologioiden hyödyntäminen etenee hitaasti, työntekijät sopeutuvat tilanteeseen ja löytävät uusia tehtäviä.
Myös ammattien sisältö muuttuu, kun osan tehtävistä tekee robotti ja osan ihminen.
Kauhasen mukaan on selvää, että esimeriksi itseohjautuvien rekkojen tulon myötä useimmille kuljettajille ei ole heti tarjolla yhtä hyvin palkattua uutta työtä.
Järkevintä on hänen mukaansa ottaa vastaan robottien tarjoamat mahdollisuudet ja tukea niitä yksilöitä, joihin robottien tulo vaikuttaa.
–Se tarkoittaa, että tuetaan ihmisiä, ei työpaikkoja. Sopeutumispolitiikan tulisi pyrkiä auttamaan yksilöitä sopeutumaan niin, että siirtyminen uusiin tehtäviin on aiempaa joustavampaa.