Moni asia Suomessa muuttuu seuraavan neljän vuoden aikana, jos tulevan hallituksen kaavailut toteutuvat. Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) kertoi, että edessä on neljän miljardin euron suorat leikkaukset. Säästöt osuvat usealle hallinnonalalle, muun muassa koulutukseen ja osaamiseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin, sosiaaliturvaan ja -etuuksiin, maahanmuuttoon ja kehitysyhteistyöhön sekä indeksisidonnaisiin menoihin.
Lisäksi tehdään rakenteellisia uudistuksia ja työllisyystoimia, joilla pyritään sopeuttamaan julkista taloutta noin kahdella miljardilla eurolla. Orpon mukaan kaikki keinot ovat valtiovarainministeriön verifioimia.
Orpo totesi, että Suomella on velkakriisi, korkeat korot ja inflaatio, isoja haasteita sosiaali- ja terveyspalveluissa, mielenterveyden ongelmia ja nuoriso voi huonosti.
– Meillä on paljon asioita, jotka vaativat korjaamista, hän sanoi hallitusohjelman julkistamistilaisuudessa.
Veronkorotus kallistaisi muun muassa lääkkeitä
Verotukseen tehdään sekä kevennyksiä ja kiristyksiä, mutta päätökset eivät kiristä yksittäisen ihmisen verotusta.
Ansiotuloverotusta kevennettäisiin noin puolella miljardilla eurolla. Veronmaksajain keskusliitto arvioi, että keskituloisen noin 3 600 euroa kuussa tienaavan verotus kevenisi siten noin 150–200 euroa vuositasolla.
Lisäksi hallitus linjaa arvonlisäveron kiristämisestä 10 prosentista 14 prosenttiin. Korotus kallistaisi muun muassa lääkkeitä, liikuntapalveluita, kulttuuria (kuten elokuvalippuja), joukkoliikennettä ja majoituspalveluita.
– Alvin korotusta en pidä tähän kokonaisuuteen sopivana. Sen verotuotto-odotuskin on aika vähäinen, 200 miljoonaa euroa. Se kohdistuu moneen palveluun, jotka muutenkin näinä aikoina ovat haaste ihmisille, kun ostovoima on heikentynyt, arvioi Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen STT:lle.
Arvonlisäveron sijasta Lehtinen olisi kiristänyt haittaveroja enemmän. Esimerkiksi tupakka- ja alkoholiverotus kiristyy hieman, mutta oluen verotus kevenee.
Ansiosidonnainen heikkenee
Tuleva hallitus on linjannut muun muassa, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa pidennetään 12 kuukauteen, eikä työssäoloehto kartu palkkatuetusta työstä.
Ansioturvan tasoa porrastetaan nykytasosta siten, että kahdeksan työttömyysviikon jälkeen tuki laskee 80 prosentin tasolle alkuperäisestä ja 34 viikon jälkeen 75 prosentin tasolle alkuperäisestä. Lomakorvausten jaksotus palautetaan ja omavastuupäivät palautetaan viidestä seitsemään.
Työttömiä kannustetaan kokopäivätyöhön muun muassa poistamalla työttömyysturvan suojaosat ja uudistuksen vaikutuksia seurataan.
Myös nykymuotoinen työmarkkinatuki uudistetaan. Työttömäksi jääneelle henkilölle turvataan laaja alkukartoitus, jonka jälkeen hän vastaanottaa yksilöllisiä ja työllistymistä edistäviä palveluita velvoitteineen. Erityisesti nuoret alle 30-vuotiaat ohjataan nopeasti työllisyyspalveluiden piiriin.
Hallitusneuvotteluissa päätettiin myös, että sairausajan palkkaa muutetaan siten, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä. Työnantajalla ei siten ole velvollisuutta maksaa palkkaa, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Orpo totesi, että monissa työehtosopimuksissa tämä on jo sovittu toisin. Tämä ei myöskään koskisi sitä, jos vanhempi jää hoitamaan sairasta lasta.
Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutetaan niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy.
Petteri Orpon mukaan valtiovarainministeriö (VM) on vahvistanut lähes 80 000 työpaikan vaikutuksen niille keinoille, jotka hallitusohjelmassa on. Paikalliselle sopimiselle ei ole arvioitu vielä vaikutuksia.
Turvapaikkapolitiikka nykyistä kireämmäksi
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoi tiedotustilaisuudessa, että Suomen turvapaikkapolitiikka saatetaan yleispohjoismaiselle, nykyistä kireämmälle tasolle. Tuleva hallitus kiristää pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden saamisen ehtoja. Palautuksia vauhditetaan, ja pakolaiskiintiö laskee 500:aan nykyisestä 1 050:stä.
Purran mukaan kansainvälisen suojelun nojalla myönnettävät oleskeluluvat muuttuvat määräaikaisiksi ja niiden kesto lyhennetään EU-oikeuden minimiin.
– Jatkossa kansainvälinen suojelu voidaan peruuttaa, jos henkilö lomailee kotimaassaan.
Lisäksi perheenyhdistämisen kriteerejä tiukennetaan.
Purran mukaan Suomi ei jaa kehitysapua hallinnoille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa. Ukraina on hallituskaudella suurin kehitysyhteistyön ja humanitaarisen auttamisen kohde.
– Suomi on viime vuosina ollut ainoa väljempää maahanmuuttopolitiikkaa toteuttava Pohjoismaa. Tämä muuttuu nyt, kansainvälisten sopimusten ja EU-oikeuden raameissa, Purra sanoi.
Hoitajamitoituksen kiristys lykkääntyy
Sosiaali- ja terveydenhuollon asioista hoitajamitoituksen kiristys lykkääntyy. Hallitus aikoo pitää voimassa nykyisen 0,65:n henkilöstömitoituksen koko vaalikauden ajan. 0,7:n henkilöstömitoitus tulee voimaan vuoden 2028 alussa.
Viime keväänä hyväksytyn vammaispalvelulain voimaantuloa lykätään vuodella. Laki tulee voimaan vasta lokakuussa 2024, kun sen piti tulla voimaan vuoden 2023 lokakuussa. Laki lisäksi muutetaan siten, että laki saa nostaa kustannuksia korkeintaan 100 miljoonalla eurolla vuodessa.
Hallitus aikoo laittaa rahaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistamiseen. Suunnitelmissa on, että rahaa laitettaisiin tähän ensi vuonna 6 miljoonaa euroa ja hallituskauden lopussa vuonna 2027 jo 35 miljoonaa euroa.
Lisäksi tuleva hallitus aloittaa syksyllä 2023 määräaikaisen ohjelman, jossa panostetaan lasten ja nuorten neuropsykologisten häiriöiden kuntoutukseen ja kuntoutuspalveluihin Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kautta.
Hallitus aikoo muuttaa psykoterapiakoulutuksen maksuttomaksi tai kaksiportaiseksi psykologikoulutuksen yhteyteen.
Psykoterapiakoulutuksen kokonaiskustannukset opiskelijalle ovat tällä hetkellä noin 25 000—60 000 euroa valitusta suuntauksesta riippuen.
Aikuiskoulutustuki lakkautetaan
Hallitus aikoo nostaa EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuja ja vähentää vastaavasti korkeakoulujen valtionrahoitusta.
Lisäksi hallitus aikoo nostaa avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun säädeltyjä enimmäismaksuja ja vähentää vastaavasti korkeakoulujen valtionrahoitusta.
Myös aikuiskoulutustuki lakkautetaan 1. elokuuta 2024.
Vapaan sivistystyön rahoituksesta leikataan. Valtion rahoitusta vähennetään kansalaisopistoilta 12,5 miljoonaa euroa, opintokeskuksilta 7 miljoonaa euroa, kesäyliopistoilta 2 miljoonaa euroa, kansanopistoilta 2 miljoonaa euroa ja liikunnan koulutuskeskuksilta 1,5 miljoonaa euroa.
Orpon mukaan suurin taloudellinen uudelleenkohdennus on tarkoitus suunnata perusopetukseen. Perustaitojen ja oppimisen tukeen kaavaillaan 200 miljoonaa euroa vuosittain.
Viinejä hivutetaan vähitellen ruokakauppaan
Tuleva hallitus haluaa uudistaa Suomen alkoholipolitiikkaa vastuullisesti eurooppalaiseen suuntaan. Ruokakaupoissa saisi jatkossa myydä enintään 8 prosenttia alkoholia sisältäviä käymisteitse valmistettuja juomia. Nykyisin prosenttiraja on 5,5 prosenttia.
Hallitus linjaa myös, että puoliväliriiheen mennessä tehdään selvitys 15 prosentin vahvuisten viinien myynnin vapauttamisesta.
Lisäksi toteutetaan riippumaton selvitys alkoholipolitiikan sääntelyn siirtämisestä sosiaali- ja terveysministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön.
Tuleva hallitus haluaa myös mahdollistaa kotimaisille pien- ja käsityöläispanimoille, pientislaamoille ja viinitiloille tuotteiden myynnin valmistuspaikoilta suoraan kuluttajille vähittäismyyntiluvalla.
Lisäksi pyritään siihen, että jatkossa suomalaisilla on oikeus ostaa etämyynnistä alkoholia toisissa EU-maissa toimivilta yrityksiltä. Nykyinen epäselvä tulkinta on määrä tarkentaa yksiselitteiseksi.
Suomi hakee tulevan hallituksen johdolla myös muun muassa listautumista EU:n viinintuottajamaiden luetteloon ja pyrkii poistamaan suomalaisten toimijoiden ulkomaille suuntautuvan markkinoinnin rajoitukset EU-oikeuden rajoissa.
Uudistukset toteutetaan EU-oikeuden näkökulmasta hyväksyttävällä tavalla, todetaan hallitusohjelmassa.
Metsäpolitiikalla merkittävä rooli
Hallitus aikoo toimeenpanna kansallisen metsästrategian ja vahvistaa metsien kasvua toimenpidepaketilla.
Strategian avulla turvataan metsä- ja biotuoteteollisuuden toimintaedellytykset, kuten raaka-aineen saatavuus.
Metsien suojelun on perustuttava maanomistajan vapaaehtoisuuteen, hallitusohjelmassa linjataan.
Hallitus aikoo panostaa EU:ssa ennakkovaikuttamiseen metsäpolitiikan saralla. Ohjelmassa sanotaan, että EU:n ei pidä rajoittaa suomalaisen metsän käyttöä eikä kansallisilla tulkinnoilla pidä vaikeuttaa elinkeinojen toimintaedellytyksiä.
Poliisien määrän hallitus aikoo nostaa 8 000 poliisihenkilötyövuoteen vaalikauden loppuun mennessä sekä ajantasaistaa turvallisuuden ja oikeudenhoidon viranomaisten resurssit.
RKP:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin mukaan tuleva hallitus aikoo myös uudistaa saamelaiskäräjälain. Hänen mukaansa esitys annetaan vielä tämän vuoden puolella. Saamelaiskäräjälaki uudistetaan oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timosen työryhmän ehdotuksen perusteella ja Henrikssonin mukaan yhteisymmärryksessä saamelaiskäräjien kanssa.
-----
Uutista korjattu kello 18.25: Hallitus ei luo uutta strategiaa, vaan aikoo toimeenpanna kansallisen metsästrategian.