Spekulaatiot Donald Trumpin varapresidenttiehdokkaasta kiihtyvät, kun Yhdysvaltain presidentinvaaleihin on enää alle puoli vuotta. Presidentiksi paluuta yrittävän Trumpin uskotaan ilmoittavan päätöksestään heinäkuussa, ja monet republikaanipoliitikot kilpailevat parhaillaan hänen suosiostaan.
Tutkijatohtori Oscar Winberg Turun yliopiston John Morton -keskuksesta arvioi, että Trump korostaa valinnassaan erityisesti henkilökohtaista lojaalisuutta.
Bloomberg uutisoi kuun alussa, että Trump on karsinut edelleen ehdokaslistaansa ja testannut kärkiehdokkaidensa vetovoimaa esiintymällä heidän kanssaan republikaanilahjoittajien edessä. Bloombergin mukaan vahvoja ehdokkaita ovat senaattori Tim Scott Etelä-Carolinasta, senaattori Marco Rubio Floridasta, senaattori J. D. Vance Ohiosta sekä Pohjois-Dakotan kuvernööri Doug Burgum.
Winberg nostaa esiin mahdollisina vaihtoehtoina myös newyorkilaisen kongressiedustajan Elise Stefanikin sekä Arkansasin kuvernöörin Sarah Huckabee Sandersin, joka toimi aikoinaan Trumpin hallinnossa Valkoisen talon lehdistöpäällikkönä.
Aiemmin kärkiehdokkaisiin kuului myös Etelä-Dakotan kuvernööri Kristi Noem. Hän kuitenkin tiettävästi menetti suosiotaan Trumpin silmissä kerrottuaan viime kuussa omaelämäkerrassaan ampuneensa nuoren koiransa, jonka kouluttaminen metsästyskoiraksi ei onnistunut.
Haley-huhut lytättiin
Trumpin varapresidenttinä hänen presidenttikaudellaan toiminut Mike Pence ei ole vaihtoehtojen joukossa. Pencen ja Trumpin välit menivät poikki, kun Pence ei suostunut Trumpin painostuksesta huolimatta sekaantumaan valitsijaäänien vahvistamiseen senaatissa loppiaisena 2021.
Oma tapauksensa on Nikki Haley, joka oli Trumpin kovin vastustaja republikaanien esivaaleissa. Axios uutisoi lauantaina, että Trumpin kampanjassa harkittaisiin aktiivisesti Haleyn valintaa varapresidenttiehdokkaaksi, vaikka tämän ja Trumpin välit ovat esivaalikisan jäljiltä kireät.
Syinä olisivat vetoaminen Haleyä esivaaleissa äänestäneisiin maltillisempiin republikaaneihin sekä Haleyn mittavat rahoittajaverkostot, joita Trumpin kampanja kipeästi tarvitsisi.
Trump katkaisi kuitenkin huhuilta nopeasti siivet.
– Nikki Haley ei ole harkinnassa varapresidentin paikalle, mutta toivon hänelle kaikkea hyvää! Trump sanoi Truth Social -viestipalvelussa.
Lojaalisuus ennen kaikkea
Perinteisesti on ajateltu, että varapresidenttiehdokkaan olisi hyvä tasapainottaa presidenttiehdokkaan ominaisuuksia.
Takavuosikymmeninä tämä merkitsi erityisesti alueellista tasapainoa. Jos presidenttiehdokas oli koillisrannikolta, saatettiin varapresidenttiehdokas valita etelästä.
Sittemmin alueellisen tasapainon sijaan on korostunut identiteettien tasapaino. Ensimmäinen musta presidentti Barack Obama valitsi rinnalleen vanhemman valkoisen miehen Joe Bidenin. Nykyinen presidentti Biden taas valitsi Kamala Harrisin, taustaltaan jamaikalais-intialaisen naisen.
– Toisaalta republikaanipuolueen sisällä tasapaino ei ole yhtä tärkeä kuin demokraateilla, koska republikaanit ovat enemmän homogeeninen ryhmä, Winberg muistuttaa.
Hän arveleekin, että Trumpille merkitsee eniten uskollisuus. Etenkin, koska Trump koki Pencen pettäneen hänet ratkaisevalla hetkellä.
Trump valitsi Pencen varapresidenttiehdokkaakseen 2016 nimenomaan tasapainon takia, vedotakseen republikaaneille tärkeään äänestäjäryhmään eli valkoisiin evankelikaalikristittyihin.
– Koska silloin hänen nimensä ei ollut vielä synonyymi republikaanipuolueelle, Trumpille oli tärkeää näyttää, että hän ottaa siihen mukaan sellaisen perusrepublikaanin, kristillisen oikeiston hyväksymän ehdokkaan, Winberg sanoo.
– Luulen, että tänä päivänä nämä tasapainoajattelut eivät ole hänelle niin tärkeitä, koska hän tietää, että puolue on hänen puolellaan.
Mahdollisuus möhlätä
Kuinka suuri varapresidenttiehdokkaan merkitys vaaleissa on? Winbergin mukaan tutkimukset osoittavat, ettei se ole järin suuri – yhdysvaltalaiset äänestävät ennen kaikkea presidenttiä, ja varapresidenttiehdokkaat jäävät kampanjassa yleensä varjoon.
Varapresidenttiehdokkaan valinta saa kuitenkin paljon julkisuutta, koska se on tavallisesti ensimmäinen merkittävä päätös, jonka presidenttiehdokas tekee. Sitä on myös käytetty eräänlaisena mittarina ehdokkaan arvostelukyvystä.
Winberg nostaa esiin esimerkkejä valinnoista, jotka ovat kääntyneet presidenttiehdokasta vastaan. Vuonna 1972 demokraattien ehdokas George McGovern valitsi varapresidenttiehdokkaakseen Thomas Eagletonin, mutta sitten kävi ilmi, että tämä oli käynyt masennuksen takia sähköhoidoissa. Lopulta Eagleton vetäytyi ehdokkuudesta.
– Siitä tuli suuri skandaali, näytti siltä, että McGovern ei ollut tehnyt läksyjään. Ja ehkä saman voi sanoa myös John McCainista 2008, kun hän valitsi Sarah Palinin. Tuli sellainen mielikuva, että hän ei ole vastuullinen, kun hän ottaa sellaisen ehdokkaan, joka ei ole valmis tähän tehtävään, Winberg sanoo.
Trumpin päätöksen tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä, mutta se tehdään joka tapauksessa heinäkuussa pidettävään republikaanien puoluekokoukseen mennessä.
Herkullinen paikka
Pence on saanut varapresidenttikautensa seurauksena niskaansa valtavasti vihaa Trumpin kiihkeimmiltä kannattajilta. Winberg huomauttaa, että muutamat näkyvät republikaanit ovat jo ilmoittaneet, että eivät ole käytettävissä varapresidenttiehdokkaiksi.
– Se kertoo ehkä siitä, että kyllä se on riski tänä päivänä lähteä Trumpin matkaan mukaan, Winberg sanoo.
Toisaalta hän toteaa, että varapresidentin paikka on herkullinen, koska Trump ei vaalit voittaessaankaan voi perustuslain mukaan olla presidenttinä kuin enää neljän vuoden ajan.
– Jos valitaan varapresidenttiehdokkaaksi ja sitten voittaa vaalit, olisi äärimmäisen suuri suosikki neljän vuoden kuluttua olemaan puolueen ehdokas presidentiksi. Tämän takia uskon, että etenkin nämä nuoret poliitikot, jotka haluavat tehdä uraa republikaanipuolueen sisällä, lähtevät mielellään tähän mukaan.
Monet ehdokasspekulaatioissa pyörineistä olisivatkin varapresidenttiehdokkaiksi harvinaisen nuoria. Esimerkiksi Huckabee Sanders on 41-vuotias ja Vance ja Stefanik vain 39-vuotiaita.
Harrisin rooli kasvaa
Trumpin tulevan varapresidenttiehdokkaan vastapelurina syksyn vaalikampanjassa on Bidenin varapresidentti Kamala Harris, jonka on usein katsottu jääneen varapresidenttinä odotettua näkymättömämpään rooliin.
Winberg muistuttaa, että varapresidentin rooli on lähtökohtaisesti varsin näkymätön. Koska varapresidentillä ei ole juuri virallisesti säädettyjä vastuita, presidentin on halutessaan helppo jättää hänet sivurooliin.
Harrisin tilannetta on vaikeuttanut se, että senaatissa on viime vuodet ollut tasatilanne demokraattien ja republikaanien välillä. Koska tasatilanteessa varapresidentin ääni ratkaisee, on Harrisin ollut pakko olla Washingtonissa aina senaatin istuntojen aikana. Se on rajoittanut hänen mahdollisuuksiaan matkustaa ja olla esillä ympäri maata.
Nyt vaalivuonna Bidenin hallinto on selvästi kasvattanut Harrisin roolia, ja tämä on ollut näkyvästi mukana kampanjoimassa Bidenin uudelleenvalinnan puolesta. Winberg uskoo Harrisin pärjäävän hyvin väittelyissä ja kampanjatilaisuuksissa.
– Näen, että hänen roolinsa tulee olemaan aika iso kampanjassa. Etenkin kun hän ehkä pystyy paremmin puhumaan mustille äänestäjille kuin Biden. Uskon, että häntä nähdään aika paljon syksyllä, Winberg sanoo.
Harrisia on käytetty Bidenin kampanjassa paljon myös aborttikysymyksen esiinnostajana ja naisten oikeuksien puolustajana. Demokraatit haluavat tehdä abortista keskeisen vaaliteeman, ja Harris on hyökännyt kampanjatilaisuuksissa näkyvästi useiden osavaltioiden säätämiä aborttikieltoja vastaan.
- - - - -
Lähteinä myös AFP, Axios, Forbes ja Rolling Stone.