Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin määräämät uudet maailmanlaajuiset kymmenen prosentin tuontitullit astuivat voimaan tiistaiaamuna Suomen aikaa.
Trump ilmoitti uusista tulleista sen jälkeen, kun Yhdysvaltain korkein oikeus oli viime perjantaina kumonnut suuren osan hänen aiemmista tulleistaan.
Trump kertoi jo lauantaina aikovansa korottaa uudet tullit 15 prosenttiin.
Uudet tullit perustuvat säädökseen, joka antaa presidentille oikeuden määrätä tuontitulleja enimmillään 150 päiväksi. Tullien voimassaoloa voidaan pitkittää vain kongressin luvalla.
Perjantaisessa ratkaisussaan Yhdysvaltain korkein oikeus katsoi, että Trump oli ylittänyt valtaoikeutensa määrätessään laajoja tuontitulleja.
Korkeimman oikeuden päätös ei kuitenkaan kumonnut niitä Trumpin asettamia tulleja, jotka koskevat tiettyä alaa tai tavaratyyppiä, kuten terästä, alumiinia tai autoja. Sen sijaan laittomiksi todettiin hätätilalla perustellut, kokonaisia maita koskeneet yleisluontoiset tullit.
Maanantaina Trump uhitteli asettavansa korkeampia tulleja maille, jotka haluavat hänen sanojensa mukaan pelata pelejä korkeimman oikeuden tullipäätöksen kanssa. EU aikoo päätöksen seurauksena lykätä unionin ja Yhdysvaltojen välisen kauppasopimuksen hyväksymistä.
Japani puolestaan ilmoitti tiistaina pysyvänsä Yhdysvaltain kanssa viime vuonna solmimassaan kauppasopimuksessa.
Pörssimarkkinoilla heilahtelua
Pörssimarkkinat heilahtelivat tulli-ilmoitusten jälkimainingeissa. Wall Streetin kolme pääindeksiä sulkeutuivat maanantain pörssipäivän jälkeen vähintään prosentin laskussa, kun taas Aasian markkinoilla meni tiistaina paremmin.
Monelle Aasian maalle 15 prosentin tullitaso on kohennus aiempaan. Etelä-Korean pörssi kiipesi tiistaina ennätyslukemiin, ja myös Japanin pörssi nousi pitkän viikonlopun jälkeen. Kiinan pörssi oli tiistaina nousussa oltuaan viikon suljettuna kiinalaisen uudenvuoden lomien vuoksi.
Tiistaina keskipäivällä Euroopan suurista pörsseistä Lontoo ja Frankfurt olivat hiukan laskussa ja Pariisi pienoisessa nousussa.
Markkinoiden tunnelmaa painoi sunnuntaisen Citrini Research -raportin lietsoma huoli tekoälyn vaikutuksista teknologiateollisuuteen.
Harkinnassa myös lisätulleja
Yhdysvaltalaislehti Wall Street Journal uutisoi maanantaina, että Trumpin hallinto harkitsee uusia kansallisella turvallisuudella perusteltuja tulleja.
Lehden lähteiden mukaan tullit voisivat kohdistua muun muassa akkuteollisuuteen, teollisuuskemikaaleihin sekä sähköverkko- ja televiestintälaitteisiin.
Tullit asetettaisiin vuodelta 1962 peräisin olevan säädöksen nojalla. Se tarjoaa presidentille laajat valtuudet asettaa tulleja kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien pohjalta.
Yhdysvalloissa senaatin demokraatit ovat tehneet aloitteen laista, joka vaatisi presidentti Donald Trumpin hallintoa maksamaan takaisin korkeimman oikeuden mitätöimistä laajoista tuontitulleista kerätyt arviolta 134 miljardin dollarin tuotot. Asiasta kertoi muun muassa uutiskanava CNN.
Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi perjantaina Trumpin aiemmin poikkeuslain nojalla asettamat laajat tuontitullit. Demokraattien luonnostelema laki vaatisi hallintoa palauttamaan yrityksiltä ja maahantuojilta tullien myötä perityt maksut.
Lakialoitteen menestymismahdollisuudet kongressissa ovat heikot ilman republikaanien tukea. Tullikysymys tarjoaa kuitenkin demokraateille aiheen, johon he voivat keskittyä kampanjoinnissaan marraskuun välivaalien alla.
Trump ja hänen hallintonsa ovat antaneet toistuvasti ymmärtää, että maailman maat maksaisivat yhdysvaltalaispresidentin niille asettamat tullit. Todellisuudessa tullimaksut jäävät pitkälti yhdysvaltalaisyritysten ja maahantuojien vastuulle.
Kyseiset yritykset ohjaavat usein kasvaneet kulunsa kuluttajahintoihin, jolloin maksajaksi päätyvät loppukädessä tavalliset ihmiset.
– Nämä laittomat tullit nostivat amerikkalaisten perheiden kustannuksia. Jos amerikkalaiset joutuivat maksamaan korkeampia hintoja maan johdon ylilyöntien vuoksi, amerikkalaiset ansaitsevat korvauksen. Niin yksinkertaista se on, Crockett sanoi verkkosivuillaan julkaistun lausunnon mukaan.
Edustajainhuoneen puhemies Mike Johnson sanoi maanantaina CNN:lle, ettei hänen mielestään hallintoa pitäisi vaatia palauttamaan tullimaksuja. Johnson ei myöskään katsonut, että kongressin tulisi ryhtyä toimiin asian suhteen.
– Se ei ole oikeastaan asia, joka koskee edustajainhuonetta tässä vaiheessa, Johnson sanoi.