Presidentti Donald Trumpin Yhdysvaltain hallintoon kohdistamat leikkaukset ovat ulottumassa myös Suomeen, kun amerikkalaista Woodrow Wilson International Center for Scholars -ajatushautomoa ollaan ajamassa alas.
Wilson Center on mukana Valkoisen talon perjantaina julkaisemalla listalla julkisen sektorin toimijoista, joiden toiminta ajetaan alas lainsäädännössä määrättyjä tehtäviä lukuun ottamatta.
Wilson Centerillä on vuodesta 2013 alkaen ollut stipendiaattiohjelma, jonka puitteissa 14 eri alojen suomalaisia vaikuttajaa on vieraillut Yhdysvalloissa.
Stipendiaattihakuja on järjestetty vuosina 2013, 2017, 2020 ja viimeksi tänä vuonna. Stipendiaattihaun johtoryhmään kuuluvalle Helsingin yliopiston pohjoismaisen oikeuden professorille Johan Bärlundille tieto Wilson Centeriin kohdistuvista leikkauksista tuli sunnuntaina yllätyksenä.
Bärlundin mukaan stipendiaattiohjelman johtoryhmän on maanantaina tarkoitus kokoontua päättämään seuraavista stipendiaateista. Hän ei osannut sunnuntaina arvioida, miten stipendiaattivalintojen suhteen nyt toimitaan.
– Tämä on järkytys. Olen ollut hyvin iloinen tästä ohjelmasta, että pystymme lähettämään suomalaisia Yhdysvaltoihin, Bärlund sanoi STT:lle.
Bärlundin mukaan Trumpin intoa ajaa Wilson Center alas lisää todennäköisesti se, että Wilson Center on leimallisesti Yhdysvaltain demokraattipuoluetta lähellä oleva tutkimuskeskus.
Wilson Centerin nimi viittaa demokraattipresidentti Woodrow Wilsoniin, joka toimi presidenttinä vuosina 1913–21. Kansainvälisesti suuntautunut Wilson oli keskeisessä roolissa muun muassa YK:n edeltäjän Kansainliiton perustamisessa vuonna 1919.
– Kyllä tämä presidentti tekee harmillisia asioita, Bärlund sanoo Trumpiin viitaten.
Bärlundin mukaan Suomesta Yhdysvaltoihin lähettäviä stipendiaatteja ei rahoiteta amerikkalaisin varoin, vaan rahoituksesta vastaavat Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö, Helsingin Sanomain Säätiö, Saara ja Björn Wahlroosin Säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.
Suomesta on lähtenyt Yhdysvaltoihin stipendiohjelman puitteissa erilaisia yhteiskunnallisia vaikuttajia, tutkijoita ja toimittajia. Puoleksi vuodeksi Yhdysvaltoihin lähtevät stipendiaatit saavat käyttöönsä muun muassa työhuoneen Wilson Centerin tiloista Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa.
Bärlundin mukaan Wilson Centerin stipendiaattiohjelman keskeisenä ajatuksena on ollut luoda nimenomaan henkilötason yhteyksiä Suomen ja Yhdysvaltojen välille.
– Jos nämä leikkaukset vaikuttavat Wilson Centerin toimintaan, niin kyllähän se merkittävästi hankaloittaa stipendiaattien lähettämistä, Bärlund arvioi.
Stipendiaattiohjelman koordinaattorin Mikko-Olavi Seppälän mukaan ohjelma ei ole saanut Yhdysvalloista vielä mitään tietoa mahdollisten leikkausten vaikutuksista.
– Meidän pitää olla yhteydessä Wilson Centeriin ja seurata, mitä tämä käytännössä tulee tarkoittamaan heidän kohdallaan, Seppälä sanoi STT:lle.
Seppälä ei osannut arvioida, kuinka suuressa määrin Wilson Center on riippuvainen valtiovallan rahoituksesta.
– Tietysti on niin, että Yhdysvalloissa on myös paljon muutakin rahaa kuin julkista rahaa eri instituuteilla käytettävissä. Missä määrin Wilson Centerillä on, sitä en tiedä, Seppälä sanoi.
Seppälän mukaan stipendiaattiohjelman puitteissa olisi tarkoitus lähettää Yhdysvaltoihin neljä stipendiaattia kolmivuotisella toimintakaudella 2025–27.
Valkoisen talon perjantaina julkistamalla leikkauslistalla on myös Yhdysvaltain valtion kansainvälisestä mediatoiminnasta vastaava virasto, joka on vastannut muun muassa maineikkaiden radiokanavien Voice of America ja Radio Free Europe toiminnasta.
Radiokanavat olivat merkittävässä roolissa kylmän sodan aikana, jolloin ne välittivät uutisia ja länsimaista populaarikulttuuria muun muassa Neuvostoliiton dominoimaan Itä-Eurooppaan.
Uutistoimisto AFP:n mukaan viraston alaisuudessa toimineiden tiedotusvälineiden työntekijöille on lähetetty sähköpostiviestit, joissa on kerrottu heidän töidensä päättymisestä