Alkavalla viikolla on Yhdysvaltain vaalikalenterin tärkeimpiin kuuluva, supertiistaiksi kutsuttu päivä, jolloin useassa osavaltiossa järjestetään puolueiden esivaalit ja vaalikokoukset presidenttiehdokkaan valitsemiseksi. Tarkka määrä vaihtelee vuosittain, mutta tänä vuonna tiistain kisa järjestetään 15 osavaltiossa sekä yhdellä territoriolla.
Molempien puolueiden esivaalit järjestetään tämän vuoden supertiistaina muun muassa Yhdysvaltain kahdessa väestöltään suurimmassa osavaltiossa, Kaliforniassa ja Texasissa, jotka jakavat suurimman määrän valitsijamiehiä. Lisäksi demokraattien postiäänestyksen tulos Iowassa selviää tiistaina. Osavaltioiden ohella demokraattien vaalikokous järjestetään myös Amerikan Samoassa.
New York Timesin mukaan päivän aikana jaossa on noin kolmannes valitsijamiehistä, jotka päättävät puolueen ehdokkaasta myöhemmin pidettävässä puoluekokouksessa. Päivässä on perinteisesti suuren poliittisen urheilujuhlan tunnelmaa, mutta tänä vuonna sitä pidetään antikliimaksina, sillä molempien puolueiden ehdokkaat ovat jo käytännössä selvillä.
Marraskuun presidentinvaaleissa luvassa on näillä näkymin demokraattien Joe Bidenin, 81, ja republikaanien Donald Trumpin, 77, uusintaottelu. Sen estämiseen vaadittaisiin poliittista ihmettä tai sitä, että iäkkäillä ehdokkailla ilmenisi vakavia terveysongelmia. Myös lukuisat Trumpiin kohdistuvat oikeusjutut voivat vielä heittää kapuloita rattaisiin.
Lopputulos näyttää vääjäämättömältä
Demokraattien istuva presidentti Joe Biden hakee jatkokautta, eikä Yhdysvaltain poliittiseen kulttuuriin kuulu istuvan presidentin haastaminen oman puolueen sisältä. Näin siitä huolimatta, että 81-vuotiaan Bidenin ikä ja kyky jatkaa tehtävässä vielä neljä vuotta ovat herättäneet kysymyksiä myös omien riveissä. Bideniin on omasta puolueesta kohdistettu kritiikkiä myös Israelin- ja Gazan-politiikan vuoksi.
Yhtä kiveen hakatulta näyttää entisen presidentin Donald Trumpin paluu puolueensa ehdokkaaksi. Trumpin ainoa jäljellä oleva haastaja on Yhdysvaltain entinen YK-lähettiläs Nikki Haley. Haley on toistaiseksi hävinnyt kisansa Trumpia vastaan jokaisessa osavaltiossa, joissa esivaaleja ja vaalikokouksia on järjestetty.
Yliopistotutkija Niko Pyrhönen Helsingin yliopistolta toteaa, että suurta jännitysnäytelmää ei tällä kertaa supertiistaina nähdä.
– Ei ehkä samalla tavalla kuin aiempina vuosina, joina se fokus on keskittynyt tiukkoihin taisteluihin. -- Ihmiset jännittää vähän erityyppisiä asioita, esimerkiksi demokraattien kohdalla sitä, miten paljon tulee tällaisia protestiääniä, kuten nyt Michiganissa kävi. 13 prosenttia äänestäjistä ei äänestänyt Bidenia tai ketään muutakaan, vaan antoi ikään kuin epäluottamuslauseen.
Republikaanien kohdalla Haleyn äänestäminen voi myös toimia samantyyppisenä protestina, Pyrhönen arvioi.
New York Timesin vaaliseurannan mukaan tänä vuonna ennen supertiistaita on republikaanien esivaaleissa jaettu 300 valitsijamiehen äänet, ja supertiistai pumppaa potin 1 174 valitsijamieheen. Voittoon riittää 1 215 ääntä, joten supertiistain tulos on käytännössä ratkaiseva.
1980-luvulla nykymuotoonsa vakiintuneella supertiistailla on historiallisesti ollut yleensä selvä voittaja, joka on valittu lopulta puolueensa ehdokkaaksi. Vuonna 2020 Joe Biden voitti supertiistain 14 osavaltiosta kymmenen ja puolueen vasemmistosiiven suosima Bernie Sanders neljä.
Haleyn kampanja saattohoidossa?
Moni odotti Nikki Haleyn luopuvan kisasta jo ennen supertiistaita, ja päivästä odotetaan nyt viimeistä naulaa hänen arkkuunsa. Jos Haley olisi onnistunut voittamaan tai päässyt edes lähelle voittoa Etelä-Carolinassa tai Michiganissa helmikuussa, supertiistai olisi ollut hänen tilaisuutensa osoittaa ehdokkuutensa elinvoimaisuus, mutta helmikuun tappioiden jälkeen hänellä ei juuri ole uskottavuutta, arvioi New York Times.
Erityisen nöyryyttävän tappion Haley kärsi helmikuun lopulla omassa kotiosavaltiossaan Etelä-Carolinassa, jonka kuvernööri hän aiemmin oli. Haley hävisi kotikentällään Trumpille noin 20 prosenttiyksiköllä. Helmikuun tappioiden jälkeenkin Haley kuitenkin vakuutteli "taistelun jatkuvan".
– En sanoisi, että olisi jäljellä sellaisia osavaltioita, joissa Haleylla olisi erityisen hyviä todennäköisyyksiä voittaa. Ne osavaltiot menivät jo, Pyrhönen kertoo.
Pyrhösen mukaan on vaikea sanoa, luopuuko Haley kisasta heti supertiistain jälkeen, jos hän ei voita yhtäkään osavaltiota.
– Turvallisempi veikkaus on, että hän kyllä luopuu silloin kisasta. Jos hän ei luovu, niin silloin voi ainakin sanoa, että jotain kohtuullisen poikkeuksellista on käynnissä.
Tuhoon tuomitulta näyttävän vaalikampanjan saattohoidon jatkaminen on synnyttänyt arveluja, että Haley yrittää pysyä otsikoissa pedatakseen asemiaan vuoden 2028 presidentinvaaleihin. Analyytikot pitävät myös mahdollisena, että Haley haluaa pysyä kisassa sen varalta, että Trumpin kampanja kaatuu lukuisiin oikeusjuttuihin tai esimerkiksi terveysongelmiin.
– Sanoisin, että olemme viimeisen parin vuoden aikana nähneet sen verran poikkeuksellisia tilanteita Yhdysvaltain poliittisessa historiassa, että tänä vuonna tuon kaltaiset ajatukset voi hyvinkin olla siellä taustalla myös, Pyrhönen sanoo.
Republikaanit valitsevat virallisesti presidenttiehdokkaansa heinäkuussa puoluekokouksessa Wisconsinin Milwaukeessa. Demokraattien puoluekokous pidetään elokuussa Illinoisin Chicagossa.