Lähettäessään kansalliskaartia eri osavaltioihin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ottanut samoja askeleita kuin itsevaltiuteen pyrkineet valtionjohtajat. Näin arvioi STT:lle Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén.
Trump vaikuttaa vähän kerrallaan totuttavan yhdysvaltalaisia ajatukseen, että sotilaat voivat ottaa yhteen maan omien kansalaisten kanssa. Tällaista nähdään Lindénin mukaan tyypillisesti autokraattisissa eli yksinvaltaisissa maissa.
Trumpin hallinto on lähettänyt kansalliskaartin joukkoja demokraattijohtoisiin kaupunkeihin, muun muassa Los Angelesiin, pääkaupunki Washingtoniin ja Memphisiin. Yhteenottojen lietsominen on Lindénin mukaan Trumpin toiminnan mahdollinen seuraus, joskaan ei välttämättä hänen pyrkimyksensä.
Trump käyttää kansalliskaartia eri tavalla kuin kukaan edeltäjänsä, Lindén sanoo. Kyseessä on Yhdysvaltain armeijan reservi, joka tavanomaisesti avustaa esimerkiksi suuronnettomuuksien, luonnonkatastrofien tai laajamittaisen epäjärjestyksen hallinnassa.
Valitustuomioistuin kumosi tällä viikolla piirioikeuden tuomarin päätöksen ja antoi hallinnolle luvan lähettää kansalliskaartin joukkoja Portlandin kaupunkiin Oregonin osavaltiossa.
– Trumpin toiminnalle on tyypillistä, että oikeustaistelut käydään jälkikäteen. Hän tekee haluamiaan asioita niin kauan kuin pystyy. Jos ne todetaan laittomiksi, yritetään löytää porsaanreikä tai kiertotie, Lindén luonnehtii.
Trump on väläyttänyt myös vuoden 1807 kapinalain antamien valtuuksien käyttämistä kansalliskaartin joukkojen lähettämiseen. Edellisen kerran kapinalakia on käytetty vuonna 1992.
Lindénin mukaan Trumpin kansalliskaartin käyttöä ohjaa kolme keskeistä pyrkimystä:
1) Mielikuvapolitiikka demokraattikaupungeista
Trump levittää mielikuvaa siitä, että demokraatit suhtautuvat rikollisuuteen liian lepsusti, mikä on hänen mukaansa tehnyt demokraattijohtoisista kaupungeista Yhdysvalloissa rikollisuuden tyyssijoja. Vaikka tilastot eivät tue väitettä, se resonoi hänen kannattajiensa keskuudessa.
– Tämä on Trumpille hyödyllinen tarina, koska monet hänen kannattajansa asuvat toisentyyppisessä Amerikassa. Suurkaupungit ovat enemmän demokraattipuolueen äänestäjien asuttamia, Lindén kertoo.
Todellisuudessa rikollisuusongelmia on myös kaupungeissa, joissa valtaa pitävät republikaanit.
Trump on uhannut lähettävää kansalliskaartin myös New Yorkiin. Trump on tyytymätön kaupungin pormestarikisan demokraattiehdokkaaseen Zohran Mamdaniin. Trumpin mukaan Mamdanin valinta olisi jo yksinään peruste lähettää New Yorkiin kaartin joukkoja.
– Enää ei vaivauduta edes peittelemään puoluepoliittista tarkoitusperää, Lindén sanoo.
Kansalliskaartin joukkoja on lähetetty demokraattijohtoisiin kaupunkeihin ja osavaltioihin paikallishallinnon avoimesta vastustuksesta huolimatta.
2) Maahanmuuton vastaisten operaatioiden tehostaminen
Virallisesti kansalliskaartin lähettämistä on perusteltu muun muassa sillä, että sotilaat suojaavat maahanmuutto- ja tullivalvontaviraston (ICE) toimintaa. Yksi Trumpin suurista vaalilupauksista oli poistaa Yhdysvalloista ennennäkemätön määrä maassa laittomasti oleskelevia ihmisiä. Lupauksen toteuttamiseen on hallinnossa Lindénin mukaan kova paine.
ICE:n toimia vastustavia mielenosoituksia on järjestetty useissa yhdysvaltalaiskaupungeissa. Laajalti on kuitenkin kiistetty sekä joukkojen lähettämisen tarpeellisuus että se, että tilanteet olisivat olleet niin dramaattisia kuin Trump on väittänyt.
Kansalliskaartin joukkojen sijoittamista Portlandiin Trumpin hallinto on perustellut väitteellä, että väkivaltaiset vasemmistoterroristit estävät ICE:n toimintaa. Myös kansalliskaartin joukkojen lähettäminen Chicagoon liittyi joukkokarkotuskampanjaan.
3) Pelon lietsominen ihmisissä
Kansalliskaartin joukkojen lähettäminen kaupunkien kaduille on omiaan lietsomaan pelkoa. Toiminta muistuttaa Lindénin mukaan demokratiaa heikentäneiden johtajien pelikirjaa.
Ihmisiä on Trumpin hallinnon aikana karkotettu väärin perustein eivätkä Yhdysvaltain kansalaisetkaan voi enää samalla tavalla luottaa siihen, että omat oikeudet lain edessä toteutuvat. Toiminta lietsoo pelkoa etenkin tummaihoisten ja latinoiden parissa.
Lindénin mukaan pelon lietsominen on tyypillinen itsevaltiaaksi pyrkivän valtiojohtajan keino. Hänen mukaansa se sopii kuvaan, kun tarkastelee Trumpin toimintaa kokonaisuutena.
– Mitä enemmän ihmiset pelkäävät, sitä vähemmän he uskaltavat tuoda esiin tyytymättömyyttään valtaa pitäviin.
Lindén huomauttaa, että taktiikka on riskialtis. Se saatetaan kokea viimeiseksi pisaraksi ja kaduille saatetaan lähteä osoittamaan mieltä hallinnon toimia vastaan.
Reutersin elokuussa julkaiseman mielipidemittauksen mukaan vain 38 prosenttia yhdysvaltalaisista kannatti kansalliskaartin joukkojen käyttöä Washingtonissa. Republikaanien keskuudessa kannatus oli selvästi korkeampi, 76 prosenttia.
