Soitellen sotaan ovat monet Suomenkin hallitukset lähteneet uudistamaan taloutta. Yhdysvaltojen tuleva presidentti Donald Trump on luvannut avata keskilännen hiilikaivokset uudestaan, jotta ihmisillä on töitä. Sipilän hallitus lupasi työmarkkinauudistuksen, sote-uudistuksen toteutuksen ja siirtää päätöksenteon kaupungeista maakuntiin, jotta verorahoja säästyisi kolme miljardia. Hallituksella on vielä omat kaivoksensa Talvivaarassa.
Trump on luvannut Michiganin ja Detroitin alueen autoteollisuudelle tukea ja rajoittaa Aasian tuontia. Maassamme ei ole juuri kulutustavaroita vientiin tuottavaa teollisuutta, mutta telakoita on tuettu takauksin avokätisesti ja menestyksellisesti.
Trumpilla on kongressin ja senaatin enemmistö takanaan ja hän voi tehdä nopeita ratkaisuja. Sipilän hallitus tekee nopeita liikkeitä, mutta monet uudistukset ovat kaatuneet huonoon etukäteisvalmisteluun.
Trumpin etu on se, että päätöksiä on luvassa, olkoon sitten osa niistä susiakin. World Economic Forumin kilpailukykyselvityksen mukaan monilla alueilla, mihin hallituksen politiikka ei uskalla kajota, rakenteiden uudistusten tarve on suurin: palkkajousto, verotuksen kannustavuus, uusien yritysten käynnistäminen, palkkaaminen ja työvoiman liikkuvuus.
Työmarkkinoilla olisi paljon tehtävää, kun avointen työpaikkojen määrä on huipussaan aivan vuoden 2007 tasolla, mutta työttömyysaste on kolme prosenttiyksikköä korkeampi.
Sotesta ei näytä tulevan valmista, hyvä jos ennen hallituskauden loppua. Sisäministeri Paula Risikko totesikin heti virkaan astuessaan, että säästöt syntyvätkin siitä, että ihmiset elävät terveempinä pidempään. Nykyeläkejärjestelmä ei kuitenkaan vielä takaa, että yksi elinvuosi lisää työntekoa 8 kuukautta mikä tarvitaan, jotta eläkerasitus ei nousisi. Sote-uudistuksessa on selvä uhkansa, jos integroidut työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalvelut isoissa kaupungeissa hajautetaan maakuntiin.
Donald Trump tuskin New Yorkin ystävineen vie pääomaa ulos vaan tuo sitä Yhdysvaltoihin, kun yritysveroaste laskee ja monikansalliset yritykset alkavat kotiuttaa voittojaan Yhdysvaltoihin. Suomessa on laaja meininki siitä, että yritykset ja sen johtajat tienaavat liikaa. Tanskan menestys perustuu juuri menestykseen ulkomailla ja tulojen kotiutukseen. Kansantulo on kehittynyt suotuisasti samalla, kun teollisuuden henkilöstömäärä Tanskassa on laskenut jopa enemmän kuin Suomessa.
Olin vaaleissa Hillary Clintonin harras kannattaja, mutta en näe pahana sitäkään, että välillä puhaltavat uudet tuulet. Ehkä meillä on demokratia mutta se näyttää olevan jakotalous, joka luo vähän keskustelua uusista investoinnista ja innovaatioista. Uuttahan ei synny, jos ei vanhasta ole ensin valmis luopumaan. Suomessa, kuten Euroopassa, aineettomat investoinnit innovaatioihin ovat laskeneet finanssikriisin jälkeen, on kyseessä sitten tutkimus- ja kehitystyö tai yritystoiminnan organisaation uudistaminen ja markkinointi. Suomessa myös tuottavuus on laskenut ja rakenneuudistuksia tarvitaan.
En ole vielä aivan varma, että Yhdysvallat ja Trump epäonnistuvat niin kuin pelätään. Meidän puoluejärjestelmällämme on sen sijaan tekemistä, kun opposition vaihtoehdot ovat paluuta vanhaan hyvään aikaan, jota ei ole.
HANNU PIEKKOLA